Työelämästä vetäytyminen voi olla muistisairauden ensimmäinen merkki – jopa kymmenen vuotta ennen diagnoosia

Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijat analysoivat yli 2200 potilaan tiedot laajasta kansallisesta rekisteriaineistosta osana Kansallisen Neurokeskuksen koordinoimaa DEGE-RWD-hanketta. Potilaita verrattiin samanikäisiin, samaa sukupuolta oleviin ja samalla alueella asuviin verrokkeihin.

"Havaitsimme, että esimerkiksi työelämästä vetäytyminen ilman selkeää lääketieteellistä syytä voi olla ensimmäinen merkki sairauden alkamisesta. Näiden sosiaalisten signaalien huomioiminen voi tukea diagnoosin tekemistä entistä varhaisemmassa tautivaiheessa", arvioi väitöskirjatutkija Ave Kivisild.

Keskeiset havainnot:

• Työssäkäynti väheni merkittävästi kaikissa muistisairausryhmissä jo 10 vuotta ennen diagnoosia.
• Verisuoniperäiseen muistisairauteen sairastuneilla tai Alzheimerin taudin ja verisuoniperäisen muistisairauden yhdistelmädiagnoosin saaneilla oli matalampi koulutustaso kuin verrokeilla. Vastaavaa eroa verrokkeihin ei havaittu puhtaassa varhain alkavassa Alzheimerin taudissa tai otsa-ohimolohkorappeumassa . Tämä voi viitata siihen, että koulutus ei suojaa varhain alkavilta muistisairauksilta, vaikka se voi suojata ikääntyneenä alkavilta tautimuodoilta.
• Varhain alkavaa Alzheimerin tautia sairastavista etenkin naisilla yksin eläminen oli yleisempää kuin verrokeilla.
• Otsa-ohimolohkorappeumaa sairastavat puolestaan eivät siviilisäädyltään merkittävästi poikenneet verrokeista.

Sosiaaliset signaalit kannattaa huomioida ehkäisytoimissa

Tutkimus nostaa esiin muistisairauksien sosiaaliset merkkitekijät. Esimerkiksi pitkäaikainen työttömyys tai yksin asuminen voivat olla varhaisia merkkejä alkavasta muistisairaudesta.

"Tiedämme, että tautimuutokset käynnistyvät aivoissa jo kymmeniä vuosia ennen ensioireita. Näiden tulosten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että varhainen tautibiologia voi aiheuttaa esimerkiksi työllisyydessä muutoksia, jotka ennakoivat varsinaista muistisairautta kauan ennen ensimmäisiä objektiivisesti havaittavia tiedonkäsittelyn oireita. Näiden signaalien huomioiminen voi auttaa ajoittamaan seulontoja ja ennaltaehkäiseviä toimia paremmin", toteaa hankkeen päätutkija, apulaisprofessori Eino Solje.

Aineiston vahvuutena on sen laajuus ja kattavuus. Diagnoosit perustuivat yliopistosairaaloiden muistipoliklinikoiden neurologien asiantuntija-arvioihin, mikä tekee tuloksista myös erittäin luotettavia.

Tulokset julkaistiin arvostetussa Alzheimer’s & Dementia -lehdessä. Tutkimus on osa hanketta, jossa yhdistetään poikkeuksellisen laajaa tosielämän potilasaineistoa erilaisiin rekisteritietoihin. Hankkeessa tehdään ainutlaatuista yhteistyötä Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen sekä eri tieteenalojen välillä. Mukana on muun muassa lääketieteen ja oikeustieteiden tutkijoita. Hankkeen päätutkijana Oulussa toimii dosentti Johanna Krüger.

Tutkimusartikkeli:

Kivisild A, Rinnankoski I, Aaltonen M, et al. Sociodemographic traits as early indicators of AD, FTD, and VaD up to 10 years before diagnosis. Alzheimer’s Dement. 2025; e70616. https://doi.org/10.1002/alz.70616