Uusi tutkimushanke tarkastelee arktista taloudellista turvallisuutta, moraalitaloutta ja (mikro)yrittäjyyttä
Nopeasti muuttuva arktinen alue tuo mukanaan paitsi haasteita myös uusia mahdollisuuksia innovaatioille, yrittäjyydelle, kestävälle liiketoiminnalle ja aluekehitykselle. Samalla muutokset herättävät tärkeitä kysymyksiä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, kulttuurisen jatkuvuuden turvaamisesta, yhdenvertaisesta osallistumisesta sekä taloudellisten hyötyjen jakautumisesta alkuperäiskansojen, paikallisyhteisöjen, perinteisten elinkeinojen ja uusien yrittäjien kesken. Näiden muutosten ymmärtäminen on keskeistä, jotta arktiselle alueelle voidaan rakentaa kestävää, osallistavaa ja tulevaisuuden haasteisiin sopeutuvaa kehitystä.
Uusi tutkimushanke keskittyy arktisen taloudellisen turvallisuuden, moraalitalouden ja mikroyrittäjyyden rajapintoihin. Se tarkastelee, miten erilaiset taloudelliset toimijat – kuten alkuperäiskansojen (mikro)yrittäjät, perinteiset elinkeinot, paikalliset mikroyritykset ja suuret teollisuusyritykset – muovaavat arktisten alueiden tulevaisuutta.
Tutkimuksessa hyödynnetään moraalitalouden näkökulmaa, jonka mukaan taloudellista toimintaa ohjaavat markkinoiden ja kannattavuuden lisäksi myös arvot, ihmissuhteet, kulttuuriset vastuut, oikeudenmukaisuus, vastavuoroisuus ja yhteisöjen hyvinvointi.
"Arktisten alueiden taloudellinen turvallisuus ei perustu pelkästään infrastruktuuriin ja investointeihin. Se rakentuu myös ihmisistä, yhteistyösuhteista, paikallisesta osaamisesta sekä yhteisöjen kyvystä ylläpitää ja kehittää taloudellista toimintaa muuttuvissa olosuhteissa", sanoo hankkeen johtaja, professori Maria Elo.
Yksi hankkeen keskeisistä tutkimuskohteista on alkuperäiskansojen ja perinteisten elinkeinojen merkitys kulttuurisen tiedon, paikallisten toimeentulomahdollisuuksien sekä kestävän luontosuhteen ylläpitämisessä arktisilla alueilla.
Lisäksi hankkeessa tarkastellaan suurteollisuuden ja paikallisten taloudellisten toimijoiden välistä suhdetta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat teollinen kehitys, vihreän siirtymän investoinnit ja luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot sekä niiden tarjoamat mahdollisuudet ja samalla herättämät kysymykset osallistumisesta, osallisuudesta ja hyötyjen oikeudenmukaisesta jakautumisesta.
"Alkuperäiskansojen ja paikalliset mikroyrittäjät ovat tärkeä osa arktista taloutta, mutta heidän näkemyksensä ja osaamisensa eivät aina näy riittävästi taloudellisessa päätöksenteossa. Hankkeessa selvitetään, miten (mikro)yrittäjyys voi edistää osallisuutta, tunnustusta ja paikallisyhteisöjen vahvempaa roolia arktisen alueen kehittämisessä", kertoo hankkeen toinen johtaja, tohtori Nafisa Yeasmin.
Tutkimuksessa tarkastellaan myös kestävän arktisen kehityksen mahdollisia tulevaisuuden polkuja. Kiertotalouteen perustuvat ratkaisut, kuten paikallisen arvonluonnin vahvistaminen, resurssitehokkuus, perinteisen tiedon hyödyntäminen ja vastuullinen tuotanto, voivat avata uusia mahdollisuuksia yrittäjille ja samalla vahvistaa alueiden sopeutumiskykyä.
"Arktisten alueiden taloudellinen tulevaisuus edellyttää yhteistyötä yhteisöjen, mikroyrittäjien, teollisuuden ja päätöksentekijöiden välillä. Kestävä kehitys syntyy, kun taloudellinen toiminta perustuu paikalliseen tietoon, yhteiskuntavastuuseen ja pitkän aikavälin resilienssiin", sanoo hankkeen tutkija Santeri Halonen.
Hanke vahvistaa monitieteistä tutkimusta yhdistämällä näkökulmia mikroyrittäjyyden tutkimuksesta, arktisesta tutkimuksesta, kestävyystutkimuksesta, alkuperäiskansatutkimuksesta, talousmaantieteestä ja yhteiskuntatieteistä.
Tutkimusyhteistyön ja tiedonvaihdon avulla hanke pyrkii edistämään osallistavampaa arktista taloudellista tulevaisuutta, jossa mikroyrittäjyys, kestävä kehitys, kulttuuriset arvot ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus nähdään aluekehityksen keskeisinä lähtökohtina.
Lisätietoja:
Nafisa Yeasmin
Kehityspäällikkö
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutti
nafisa.yeasmin@oulu.fi
Maria Elo
Professori
Etelä-Tanskan yliopisto
melo@sam.sdu.dk
Kuva: ArcticDesire.com Polarreisen / Unsplash