Valmentava koulutus rohkaisee maahanmuuttajia suomenkielisiin yliopisto-opintoihin
Monella Suomeen muuttaneella on takanaan korkeakoulututkinto kotimaasta. Silti ilman suomen kielen taitoa ja suomalaisia tutkintopapereita työpaikan löytäminen voi olla vaikeaa.
Näin kävi myös Sri Lankasta Ouluun vuonna 2022 vaimon opintojen perässä muuttaneelle Sadeep Rathnayakelle. Hänellä on kotimaastaan oikeustieteiden kandidaatin tutkinto, mutta oman alan työtä ei Suomesta ole löytynyt.
Kotoutumiskoulutuksessa Rathnayake kuuli Lapin ja Oulun yliopistojen yhteisestä Kohti yliopistoa -hankkeesta, joka järjestää maahanmuuttajille yliopisto-opintoihin valmentavaa koulutusta. Hankkeen tavoitteena on luoda malli, joka tukee maahanmuuttajia matkalla suomenkielisiin korkeakouluopintoihin ja työelämään.
Muualla Suomessa maahanmuuttajille on ollut yliopistoissa tarjolla vastaavaa koulutusta, mutta pohjoisesta se vielä puuttui.
”Valmentavalle koulutukselle on iso tarve. Jos tavoitteena on, että puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon, on todella tärkeää saada myös mahdollisimman monet maahanmuuttajataustaiset yliopisto-opintojen pariin”, projektia vetävä Elina Palola sanoo.
Kielitaito on portti yliopistoon
Oulussa järjestettävässä valmentavassa koulutuksessa keskitytään erityisesti suomen kielen vahvistamiseen. Suomenkielisen tutkinnon suorittaneilla ja suomea osaavilla on usein paremmat mahdollisuudet työllistyä ja päästä osaksi yhteiskuntaa.
Hyvä kielitaito on välttämätön jo hakuvaiheessa, sillä yliopistojen pääsykokeet suoritetaan samoilla ehdoilla kuin muillakin hakijoilla. Tämä kävi selväksi myös Rathnayakelle, joka huomasi ensimmäistä kertaa suomenkieliseen tutkinto-ohjelmaan pyrkiessään, että kielitaito ei ollut vielä riittävällä tasolla.
Hän osallistui valmentavassa koulutuksessa kursseille, joissa harjoiteltiin akateemisen suomen kirjoittamista, puhumista ja haastattelutilanteita. Osallistujien kanssa käytiin myös läpi yliopistoon hakemista ja valintakoetta sekä työelämätaitoja.
”Koulutusjakson jälkeen olin paljon paremmin valmistautunut pääsykokeeseen niin kielitaidon puolesta kuin henkisestikin”, Rathnayake sanoo.
Opettajien tuki rohkaisi
Koulutuksessa tutustutaan yliopisto-opiskeluun Suomessa. Se voi poiketa paljonkin maahanmuuttajien kotimaiden opiskelukäytänteistä. Rathnayake arvostaa erityisesti suomalaisen korkeakoulun rentoa ja kannustavaa ilmapiiriä.
”Opiskelu ei ole täällä yhtä stressaavaa kuin Sri Lankassa. Opiskelijoiden välillä ei tunnu olevan samanlaista kilpailua. Olin myös helpottunut, kun kuulin, että tenttejä voi uusia, jos haluaa paremman arvosanan”, hän kertoo.
Hän muistelee erityisellä lämmöllä koulutuksen opettajia.
”Opettajat olivat todella avuliaita ja heidän kanssaan sai jutella mielen päällä olevista asioista. Yksi luennoitsijoista on minulla ansioluettelossani suosittelijana.”
Tulevaisuus toistaiseksi avoin
Vaikka Rathnayake sai valmentavasta koulutuksesta hyvät eväät suomenkieliseen korkeakoulutukseen hakeutumiseen, eivät yliopiston ovet ole hänelle vielä avautuneet useammasta yrityksestä huolimatta.
Tällä hetkellä hän odottaa tietoa siitä, pääseekö opiskelemaan ammattikouluun. Suunnitelmana on kehittää kielitaitoa muutaman vuoden ajan ja mahdollisesti pyrkiä uudestaan yliopistoon.
Kohti yliopistoa -hankkeessa työskentelevät Tanja Seppälä ja Anne Koskela kannustavat maahanmuuttaneita olemaan sinnikäitä ja muistuttavat, että polku työelämään voi olla pitkä. Rathnayaken tavoin moni maahanmuuttaja joutuu vaihtamaan uransa suuntaa.
”Luotan tulevaan ja ja keskityn lyhyen aikavälin tavoitteisiin. Tällä hetkellä odotan miten ammattikouluun pääsyn kanssa käy ja haen jatkuvasti töitä. Jonain päivänä saavutan varmasti myös pitkän aikavälin tavoitteeni”, Rathnayake sanoo.
Hankkeen työntekijät rohkaisevat työnantajia palkkaamaan maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, vaikka hakijan kielitaito ei olisikaan vielä sujuva.
”On sääli, sekä ihmisten itsensä että suomalaisen yhteiskunnan kannalta, mikäli maahanmuuttajien potentiaalia ei saada käyttöön”, Elina Palola sanoo.
Teksti: Terhi Suominen