Vauvan ylähuulijänteen rakenteella ei yhteyttä imetysvaikeuksiin – äidin aiempi imetyskokemus tukee imetyksen sujumista
Arvostetussa JAMA Network Open -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 264 äiti-vauvaparia Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2023–2024. Tutkijat arvioivat terveenä ja täysiaikaisena syntyneiden vauvojen ylähuulijänteen rakennetta ja liikkuvuutta sekä vertasivat havaintoja äitien raportoimiin imetyskokemuksiin.
Tutkimuksessa valtaosa (86 %) äideistä kertoi kokeneensa alkuvaiheen imetysvaikeuksia. Tutkijat eivät kuitenkaan löytäneet yhteyttä ylähuulijänteen anatomisten ominaisuuksien ja imetysongelmien välillä. Ylähuulijänteen paksuus, kiinnittymiskohta tai muut rakenteelliset piirteet eivät lisänneet imetysvaikeuksien riskiä.
Sen sijaan äidin aiemmalla imetyskokemuksella oli yhteys imetyksen sujumiseen. Imetysongelmia raportoitiin harvemmin niillä äideillä, joilla oli kokemusta aiempien lasten imettämisestä.
Tutkijoiden mukaan imetystä haittaava ylähuulijänne on harvinainen löydös. Siitä huolimatta ylähuulijänteen katkaisutoimenpiteiden määrä on viime vuosina kasvanut useissa maissa, vaikka tutkimusnäyttö toimenpiteen hyödyistä on ollut rajallista.
“Vastasyntyneiden imetysvaikeuksia tulisi aina arvioida kokonaisvaltaisesti,” lastenlääkäri ja neonatologi Outi Aikio sanoo. “Tutkimuksemme perusteella ylähuulijänteen leikkaukselle ei löytynyt näyttöön perustuvaa käyttöaihetta terveillä, täysiaikaisina syntyneillä vauvoilla. Sen sijaan korostaisin laadukkaan imetysohjauksen merkitystä erityisesti imetyksen alkuvaiheessa, jolloin haasteet ovat hyvin yleisiä.”