Vetylaturi lataa kännykät ja läppärit ti 10.2.2026 Oulun Vetytutkimuspäivässä – Vetytalous tukemaan arktisen alueen kestävyyttä
Vetytutkimuspäivän ti 10.2. klo 8.30–17 aikana tapahtuman osallistujien käytössä on pieni vetyasema. Oulun yliopistolle opetuskäyttöön hankittu noin 20 kiloa painava, ison matkalaukun kokoinen laite toimii vetylaturina pienille laitteille. Sähkö otetaan tuttuun tapaan töpselin avulla, mutta laite tekee energian vedystä.
”Kannettava vetylatausasema havainnollistaa vedyn tuotannon ja käytön offgrid-luonteen eli riippumattomuuden sähköverkosta. Vety mahdollistaa energian tuottamisen ja kulutuksen itsenäisesti ja turvallisesti missä tahansa sähköverkon ulkopuolella, mikä auttaa varautumisessa erilaisiin tilanteisiin esimerkiksi verkkohäiriöiden sattuessa”, kuvaa professori Marko Huttula Oulun yliopistosta.
”Viestintäteknologioiden turvallisuus- ja resilienssitutkimuksessa vedyllä on kasvava rooli itsenäisten, ilman verkkoliitäntää toimivien mobiilitukiasemien energiajärjestelmänä”, Huttula jatkaa.
Oulun yliopistolla vetyyn liittyvää tutkimusta tehdään laaja-alaisesti lukuisten kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. ”Oulun yliopisto on mukana lähes 60:ssa vetyyn liittyvässä hankkeessa, joiden arvo on noin 68 miljoonaa euroa”, jatkaa Huttula, joka on myös Oulun yliopiston H2FUTURE-tutkimusohjelman johtaja.
Vetytutkimuspäivillä vedyntuotantoa aurinkovetypaneeleilla esittelee väitöskirjatutkija Veera Tapionkaski. Hänen vetämänsä uusi spinoff-yritys Zun-H Oy kehittää aurinkovetypaneeleille eli aurinkovetyreaktorille rakentuvaa energiajärjestelmää, joka pohjautuu Oulun yliopiston aurinkovedyn tutkimukseen. Aurinkovetypaneeli muistuttaa tavallista aurinkopaneelia, mutta sen sisällä on vettä. Aurinkovedyn tuottaminen perustuu vesimolekyylien hajottamiseen vedyksi ja hapeksi valokatalyyttisesti auringonvalon avulla. Menetelmä on päästötön eikä vaadi lainkaan sähköä, eli sekin on sähköverkosta riippumaton vedyn off-grid-tuotantomenetelmä.
Vedyn hyödyntämisestä terästuotannossa kuullaan, kun yliopistotutkija Sumit Ghosh kertoo uudenlaisesta terästen iskukuumennuksesta, jonka avulla yhdistetään terästen ultralujuus vetyhaurauden vastustuskykyyn. Arvostetun ERC-rahoituksen saaneella tutkimuksella luodaan lupaavia mahdollisuuksia energia-, auto- ja puolustusteollisuudelle.
Vetyteollisuuden tilanteesta Kanadassa puhuu professori Bruno Pollet ja Euroopan terästutkimuksen mahdollisuuksista Ruotsin Jernkontoretin Rachel Pettersson. Oulun yliopiston professori Jukka Kömi kertoo yhteistyön syventämisestä Luulajan teknillisen yliopiston kanssa.
Vetytutkimuspäivään (Hydrogen Research Day 2026) odotetaan noin 260 osallistujaa. Tapahtuman järjestää Oulun yliopiston H2FUTURE-tutkimusohjelma osana Nordic Hydrogen Week -viikkoa.
Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu 2.2.2026 mennessä.