Voiko tekoäly olla luova? LuovAIn! Roadshow tuo Ouluun tekoälykomediaa, keskustelua ja yhteisötaidetta

Tekoäly on jo osa monen luovan alan ammattilaisen arkea. Sen avulla kirjoitetaan, kuvitetaan, sävelletään, editoidaan ja kehitetään uusia ideoita. Samalla sen käyttö herättää kysymyksiä luovuudesta, tekijyydestä, ammattitaidosta ja vastuusta. LuovAIn! Roadshowssa pohditaan, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa ja mikä on ihmisen rooli yhä älykkäämpien teknologioiden rinnalla. Vakavia kysymyksiä käsitellään ripauksella huumoria.

Koomikko tuo tekoälyn lavalle

Tapahtuman juontajana toimii sarjayrittäjä, stand up -koomikko ja puhuja Joona Kotilainen, joka aloittaa tilaisuuden 45 minuutin tekoälykomediaesityksellä.

Kotilainen on käytännön kokeiluilla tutkinut, voiko tekoäly ymmärtää huumoria vai onko se vain taitava jäljittelemään ihmisen tuottamaa komediaa. Hän on kehittänyt esitysmuodon, jossa hän improvisoi komediaa yhdessä tekoälybottien kanssa. Kotilainen tuo tekoälyn livenä lavalle ja laittaa sen juttelemaan kanssaan.

Lavalla syntyvä vuoropuhelu ei ole kokonaan ennalta käsikirjoitettu, vaan myös yleisö pääsee vaikuttamaan esityksen kulkuun. Jokainen esitys on erilainen.

Kotilaisen mukaan tekoäly mahdollistaa aiempaa pidemmälle viedyn, juuri kyseiselle yleisölle ja esityshetkeen räätälöidyn komedian.

”Esitys tarjoaa mahdollisuuden nähdä käytännössä, mitä tapahtuu, kun ihminen ja tekoäly yrittävät olla yhdessä hauskoja. Kiinnostavaa yleisölle on, kumpi keksii parhaat oivallukset”, Kotilainen sanoo.

Kotilainen jatkaa esityksen jälkeen paneelikeskustelun vetäjänä.

Ihminen ja tekoäly – luovia yhdessä vai erikseen?

Paneelikeskustelussa kohtaavat neljä erilaista näkökulmaa tekoälyyn: julkisen organisaation viestintä, tekoälyteknologian kehittäminen, luova yrittäjyys ja tutkimus.

Oulun kaupungin viestintäjohtaja Harriet Urponen tuo keskusteluun kokemuksia tekoälyn käytöstä julkisessa viestinnässä. Oulussa tekoälykuvien käyttö on herättänyt voimakastakin keskustelua erityisesti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden yhteydessä.

Urposen mukaan tekoälyn käytön kieltäminen ei ole realistinen ratkaisu suuressa organisaatiossa. Sen sijaan tarvitaan vastuullisia käytäntöjä, selkeitä ohjeita ja osaamista.

”Meiltä on pyydetty tekoälykuvien käytöstä luopumista Oulun kaupungin toiminnassa. Käytännössä todella moni asia olisi itsellänikin huomattavasti hitaampaa ilman tekoälyä. Tavallaan tekoälyn käyttäminen on kansalaistaito ja työelämätaito. Meidän pitää kaikkien niitä ottaa haltuun”, Urponen sanoo.

Urposen mukaan Oulun kaupungin viestinnässä tekoälyä hyödynnetään monenlaisissa tehtävissä. Hän on kerännyt dataa myös muiden suomalaisten viestinnän ammattilaisten tekoälyn käytöstä. Urposen mukaan on tärkeää pohtia, milloin tekoälyn tuottama sisältö palvelee viestinnän tavoitteita ja milloin se voi heikentää viestin uskottavuutta tai herättää epäluottamusta.

Synteesiä vai täysin uutta?

Valossa Labs Oy toimitusjohtaja Mika Rautiainen tarkastelee tekoälyä teknologian kehittäjän ja yrittäjän näkökulmasta.

Oululainen Valossa Labs on kehittänyt vuodesta 2015 lähtien tekoälyratkaisuja, jotka pystyvät analysoimaan ja ymmärtämään videosisältöjä. Yrityksen teknologiaa hyödynnetään esimerkiksi audiovisuaalisen aineiston analysoinnissa ja käsittelyssä muun muassa v-ohjelmien automaattisen sisällönhallinnan ja mainonnan tarpeisiin.

Rautiainen näkee tekoälyn luovan työn mahdollistajana, mutta tunnistaa myös riskin, että helppokäyttöinen teknologia voi houkutella pintapuoliseen ajatteluun ja sisältököyhään tuottamiseen. Hänen mielestään on tärkeää pohtia, mitä luovuudella oikeastaan tarkoitetaan.

”Tekoäly ei ole klassisessa mielessä luova, vaan tuottaa synteesiä sille opetetuista asioista. Mutta myös ihmisten luovuus koostuu näkemämme ja kokemamme synteesistä.”, Rautiainen pohtii.

Rautiaisen mukaan tekoäly pystyy tuottamaan uutta sisältöä, mutta ihmisten luovuus eroaa keskeisesti siinä, että henkilökohtaiset kokemukset, tunteet ja tarkoitukset ohjaavat toimintaamme ja rakentavat kokemuksellisia yhteyksiä.

Tekoäly pystyy vain jäljittelemään tunteita. Samalla tekoäly muuttaa luovan ammattilaisen roolia: tekemisen rinnalle nousevat entistä vahvemmin ohjaaminen, arviointi ja valitseminen. Luovasti käytettynä tekoälytyökalut auttavat luomaan uusia, aitoja kokemuksia ihmisten välille.

Ammattitaidon tarve ei häviä

Taikasatukulman yrittäjä Eemeli Alanne puolestaan tuntee tekoälyn mahdollisuudet luovan sisällön tuottamisessa käytännön kautta. Taikasatukulman äänisadut ovat Alanteen mukaan Suomen kuunnelluimpien joukossa. Satuja kuunnellaan YouTubessa ja Spotifyssa yli 200 000 kertaa kuukaudessa.

Taikasatukulmassa tekoälyä hyödynnetään osana luovaa työskentelyä, mutta kaikkea ei haluta automatisoida. Esimerkiksi satujen ääneen lukemisessa ihmisen ilmaisulla, rytmillä ja äänenpainoilla on edelleen erityinen merkitys.

Alanteen mielestä tekoäly ei myöskään poista ammattitaidon tarvetta. Laadukas lopputulos edellyttää ymmärrystä siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Alanteen mukaan tekoälyä ymmärtävä luovan työn tekijä saa työkaluista paljon enemmän irti ja pystyy hyödyntämään niitä oman luovuuden tehostamiseen.

”Jos kelataan tästä vaikkapa 10 vuotta eteenpäin, niin ovatko tekoälytyökalut silloin yhtä tavallisia kuin Google on ollut jo pitkään? Sitten olemme ihan uuden keskustelun edessä, jos suurin osa luovasta sisällöstäkin on koneen tekemää. Mikä ihmisen luovuuden rooli on siinä kohtaa?” Alanne pohtii.

Alanne toivoo LuovAIn Roadshown paneelikeskustelun auttavan ymmärtämään, ettei tekoäly ole vain uhka tai ratkaisu kaikkeen. Olennaista on tunnistaa, missä se todella auttaa luovaa työtä ja missä ihmisen oma panos on korvaamaton. Myös taito erottaa, mikä on tekoälyn tekemää ja mikä ei, on tärkeää.

Milloin tekoälyn tuotos on laadukasta?

Tampereen yliopiston tutkija Markus Sjöberg tuo keskusteluun tutkimuksellisen näkökulman. Hän pohtii, millaista arvoa halutaan tuottaa luovassa työssä.

”Nyt on tärkeätä erottaa itseisarvoinen luova työ ja luovan työn välinearvo. Jos luovan työn tarkoituksena on saada aikaan jokin lopputulos mahdollisimman tehokkaasti, tekoäly voi olla hyödyllinen kumppani. Mutta entä silloin, kun itse luominen, kokeileminen ja tekemisen kokemus ovat työn tärkein merkitys?” Sjöberg kysyy.

Sjöberg haluaa herättää keskustelua myös siitä, miten tekoäly muuttaa käsityksiämme laadusta, luovuudesta ja hyvästä mausta. Kun sisältöä voidaan tuottaa nopeasti ja lähes rajattomasti, korostuu kysymys siitä, kuka määrittelee, mikä on arvokasta ja hyvää luovaa työtä.

”Joskus katsoja saattaa pitää esimerkiksi huonolaatuisia ruokakuvia aitoina ja hyvinä. Liian hyvä vaikuttaa epäaidolta”, Sjöberg sanoo.

Sjöbergin mukaan on syytä pohtia, muuttuuko ihmisen tekemän työn arvostus tekoälyn yleistyessä.

Yhteisötaidetyöpajassa tekoälystä tulee luovan tekemisen kumppani

Tapahtumassa ei ainoastaan puhuta tekoälystä, vaan sitä pääsee myös kokeilemaan. AI Yhteisötaidetyöpajan ovat kehittäneet mediataiteilija Ville-Sakari Kotka Studio Käpynä Oy:stä ja Tampereen yliopiston tutkija Markus Sjöberg.

Työpaja tuo tekoälyn osaksi yhteisöllistä taiteellista työskentelyä ja tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ihmisen ja koneen yhteistyötä itse tekemällä. Tavallisin tapa tehdä kehotteita eli promptata on kirjoittaa. LuovAIn-hankkeen interaktiivinen tekoälyteos kutsuu nyt kokeilemaan vaihtoehtoisia vuorovaikutustapoja tekoälyn kanssa: eleillä, liikkeillä, kuvilla tai jopa pelkällä läsnäololla – tai posetiivin kampea pyörittämällä. Teos yhdistää useita eri tekoälyteknologioita, itsetehtyjä tekoälytyökalujaluja ja perinteisiä analogisen ajan käyttöliittymiä.

Kun tekoäly osallistuu luovaan prosessiin, syntyy samalla kiinnostavia kysymyksiä: Kuka päättää, millainen lopputulos on hyvä? Kenen idea teos lopulta on? Ja voiko tekoäly auttaa ihmisiä löytämään uusia tapoja ilmaista itseään?

LuovAIn! Roadshow Oulussa
AIKA: 18.11.2026 klo 12–16
PAIKKA: Tarkastamo, Saaristonkatu 1 C, Oulu

Tarkastamon sali
Klo 12.30 - 13.15 Stand upia tekoälyn kanssa / Koomikko, yrittäjä Joona Kotilainen
Klo 13.15 - 14.00 Paneelikeskustelu: Ihminen ja tekoäly – luovia yhdessä vai erikseen?

Tarkastamon Klubi
Klo 12.00 - 16.00 AI Yhteisötaidetyöpaja / Mediataiteilija Ville-Sakari Kotka Studio Käpynä Oy:stä ja Markus Sjöberg

Lisätiedot: Oulu2026-tapahtumasivu

Kuvat: mm. Harri Säynevirta, Harri Tarvainen, Veera Mahlakaarto, Celina Sjöberg

Tekoäly luovan ja kulttuurialan ekosysteemissä - LuovAIn! -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanketta toteutetaan (2024-2026) Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen valtakunnallisella ESR+ rahoituksella, joka on osa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaa. Hankkeen toteuttajat ovat Turun yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja LAB Ammattikorkeakoulu.

Tapahtuma on osa Lumo Art & Tech -festivaalia ja Oulun yliopiston Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 ohjelmaa.