Yliopiston rahoitus ja Oulun vetovoima puhuttivat tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien kyselytunnilla
Kyselytunti järjestettiin Oulun yliopiston Tellus Stagella maanantaina 9.6.
Tiede- ja kulttuuriministeri aloitti tunnin kertaamalla hallituksen kehysriihen päätöksiä, sekä nostamalla esiin kulttuurin ja tieteen ajankohtaisia asioita hallituksen näkökulmasta.
”Ensinnäkin täytyy sanoa, että on ilo pitää tämä kyselytunti nimenomaan täällä Oulun yliopistossa, jossa itsekin olen opiskellut”, ministeri aloitti.
Talvitie korosti useaan otteeseen, että hallituksen kokonaisuudessaan noin 9 miljardin euron ilmoitetuista sopeuttamistoimista huolimatta panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat ennätykselliset.
”Suomi ei pääse kasvun uralle pelkästään säästämällä. Tämän vuoksi on tehty myös kasvuun tähtääviä päätöksiä.”
Kasvuriihessä tehtyinä taloudellisina satsauksina tieteen osalta ministeri nosti esiin 280 miljoonan euron lisäpanostukset tutkimuksen ja kehitykseen, joihin lukeutuu muun muassa tohtoripilotti uusien tohtorikoulutettavien osalta sekä yksittäisenä esimerkkinä pohjoista vetovoimaa kirittävän Lumi AI-faktorin, toisen supertietokoneen Kajaanissa, jota tuetaan noin 50 miljoonalla eurolla viiden vuoden aikana.
Ministerin mukaan kasvuriihen merkittävä päätös on myös ollut suunnata rahaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perusrahoitukseen. Tämä rahoitus koostuu pohjaosuudesta ja lisäksi kohdennetusta rahoituksesta sen mukaan, millaista tutkimus- ja kehitystoimintaa korkeakoulussa on edellisen kolmen vuoden aikana ollut.
”Oulussa on todella hyvä pohja ja mahdollisuudet. Pidän silti tärkeänä, että myös luovien alojen osalta tätä rahoitusta kohdennetaan, esimerkiksi Aalto-yliopiston näkökulmasta. On tärkeää, että myös luovat alat voivat tehdä systemaattista innovaatiotoimintaa, sillä siellä ei yritysrahoituksen volyymi ole vastaavalla tasolla kuin muualla.”
Ministeri mainitsi rahoituksesta myös kliiniseen tutkimukseen osoitettavan lisärahoituksen vuodesta 2027 lähtien, mikä heijastuu myös hyvinvointialueille.
”Tämän päivän hyvä ja laadukas tutkimus on huomisen hyvää hoitoa”, hän kuvaili.
”Ajattelen, että paljon mahdollisuuksia on esimerkiksi hyvinvointiosaamisen yhdistämisellä langattomaan teknologiaan.”
Edelliseen liittyen Talvitie mainitsi Oulun yliopiston yhdessä muiden 6G-toimijoiden kanssa saaman kohdennetun rahoituksen 6G-toimintojen kaupallistamiseen ja skaalautumiseen vuoden 2026 alusta. Samassa yhteydessä hän korosti Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteistyötä etenkin huoltovarmuuteen ja ulkoturvallisuuspoliittisiin kysymyksiin liittyen.
”Yhteistyö on tärkeää myös koulutuksen, liikenteen ja logistiikan näkökulmasta.”
Tutkinto rahalla
Kysymyksiä ja kritiikkiäkin kyselytunnilla herätti niin sanottu opintoseteli sekä mahdollisuus suorittaa koko yliopistotutkinto avoimessa korkeakoulussa.
Hallituksen kehysriihen kasvutoimiin on listattu muun muassa, että korkeakoulututkinnon voisi suorittaa kokonaisuudessaan avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hallitus haluaa tarjota ilman opiskelupaikkaa jääneille 30 opintopisteen opintosetelin avoimiin opintoihin.
”Tutkintojen ostaminen rahalla asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan heidän taloudellisen perustansa pohjalta ja voi vaikuttaa myös työmarkkinoilla siihen, miten eri tavalla hankittuja tutkintoja arvostetaan”, totesi ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Vilma Sippola.
Talvitie perusteli hallituksen päätöstä korkeakoulutettujen nuorten osuuden kasvattamisella ja korosti, että tutkintojen tulisi olla tasavertaisia ja samansisältöisiä. Hallitus tavoittelee korkeakoulutettujen nuorten määrän nousua mahdollisimman lähelle 50 prosenttia ikäluokasta vuoteen 2030 mennessä, kun luku tällä hetkellä on ministerin mukaan 39,1 prosenttia.
”Tällaisen pienen ja vientivetoisen maan etu on, että mahdollisimman moni kansalainen on korkeasti koulutettu ja nimenomaan niin, että mahdollistamme sen ensimmäisen korkeakoulututkinnon suorittamisen. Nyt meillä on paljon opiskelijoita, jotka suorittavat toisen tai jopa kolmannen korkeakoulututkinnon. Se ei edistä koulutustason nostoa.”
Mikä vetää Ouluun?
Kyselytunnilla ministeriltä kysyttiin myös, millä kolmella seikalla hän perustelisi Oulun yliopiston houkuttelevuutta. Aluksi Talvitie totesi leikillisesti, että hänet itsensä houkutteli Ilmajoelta Ouluun poikaystävän, nykyisen puolison, opiskelupaikkakunta. Kolme, ja useampia syitä löytyi kuitenkin helposti.
”Ajassa olevat opiskelumahdollisuudet. Nykyiset nuoret edellyttävät opinnoilta vähän eri asioita kuin me silloin 1990-luvulla, internet-sivujen hidasta latautumista odottaessamme. Toiseksi opetuksen on oltava laadukasta ja perusasioiden kunnossa.”
Lisäksi ministeri korosti, että yliopiston vetovoimaa tukevat pääkaupunkiseutuun verrattuna huokeammat asumiskulut ja esimerkiksi Euroopan parhaaksi palkittu opiskelija-asuntosäätiö PSOAS.
”Ja että Oulu, kaupunki itsessään on houkutteleva. Sillä on merkitystä. Uskon, että tuleva kulttuuripääkaupunkivuosi osaltaan lisää myös opiskelijoiden kiinnostusta Oulua kohtaan.”