2-hydroksi-isokapronihapon antimikrobiteho ja soveltuvuus juurikanavainfektioiden hoitoon
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Biomedicum Helsinki I, Luentosali 3, Haartmaninkatu 8, Helsinki
Väitöksen aihe
2-hydroksi-isokapronihapon antimikrobiteho ja soveltuvuus juurikanavainfektioiden hoitoon
Väittelijä
Hammaslääketieteen lisensiaatti, kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Marjut Sakko
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, suun terveyden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Mikrobiologia ja juurenhoito-oppi
Vastaväittäjä
Dosentti Mataleena Parikka, Tampereen yliopisto
Kustos
Dosentti Riina Richardson, Manchesterin yliopisto, Englanti
Uusi potentiaalinen aine paikallisten infektioiden hoitoon
Mikrobien vastustuskyky nykyisin käytössä oleville antimikrobiaineille on merkittävä lääketieteellinen ongelma. Uusia paikallisia antimikrobiaineita tarvitaan pinnallisten infektioiden hoitoon, jotta antibioottien ja muiden systeemisten antimikrobiaineiden käyttöä voidaan kohdentaa tarkemmin vain syvien infektioiden hoitoon.
Väitöstyössä tutkittiin uuden antimikrobiaineen vaikutusta ihmiselle erilaisia infektiosairauksia aiheuttavien mikrobien kasvuun sekä sen soveltuvuutta hampaiden juurikanavainfektioiden hoitoon. Niiden hoitoon tarvitaan uusia paikallisia antimikrobiaineita, joilla on pitkäaikainen vaikutus.
Lactobacillus-bakteerit tuottavat proteiiniaineenvaihdunnan sivutuotteena 2-hydroksi-isokapronihappoa eli HICAa, jonka antimikrobivaikutuksesta on alustavaa näyttöä. Sen käsittelyyn tarvittavia entsyymejä tunnetaan vain muutamilla muilla mikrobilajeilla. HICA on hyvin siedetty aine ja se lieventää tulehdusreaktiota. Sen antimikrobikirjoa ei ole aiemmin selvitetty.
Tässä tutkimuksessa HICA tappoi laajasti erityyppisiä bakteeri-, hiiva- ja rihmasienilajeja pienerälaimennusmenetelmällä tehdyissä kokeissa. Hammasluun eli dentiinin vaikutus HICAn antimikrobitehoon oli vähäinen. Potilailta poistettujen hampaiden juurikanavissa HICAn pitkäaikainen vaikutus bakteereita vastaan oli parempi kuin nykyisin käytössä olevien lääkeaineiden. Näiden tulosten perusteella HICA voisi soveltua paikallisten infektioiden ja hampaiden juurikanavainfektioiden hoitoon, mutta sen hoitovaikutusta olisi syytä arvioida seuraavaksi kliinisissä kokeissa.
Väitöstyössä tutkittiin uuden antimikrobiaineen vaikutusta ihmiselle erilaisia infektiosairauksia aiheuttavien mikrobien kasvuun sekä sen soveltuvuutta hampaiden juurikanavainfektioiden hoitoon. Niiden hoitoon tarvitaan uusia paikallisia antimikrobiaineita, joilla on pitkäaikainen vaikutus.
Lactobacillus-bakteerit tuottavat proteiiniaineenvaihdunnan sivutuotteena 2-hydroksi-isokapronihappoa eli HICAa, jonka antimikrobivaikutuksesta on alustavaa näyttöä. Sen käsittelyyn tarvittavia entsyymejä tunnetaan vain muutamilla muilla mikrobilajeilla. HICA on hyvin siedetty aine ja se lieventää tulehdusreaktiota. Sen antimikrobikirjoa ei ole aiemmin selvitetty.
Tässä tutkimuksessa HICA tappoi laajasti erityyppisiä bakteeri-, hiiva- ja rihmasienilajeja pienerälaimennusmenetelmällä tehdyissä kokeissa. Hammasluun eli dentiinin vaikutus HICAn antimikrobitehoon oli vähäinen. Potilailta poistettujen hampaiden juurikanavissa HICAn pitkäaikainen vaikutus bakteereita vastaan oli parempi kuin nykyisin käytössä olevien lääkeaineiden. Näiden tulosten perusteella HICA voisi soveltua paikallisten infektioiden ja hampaiden juurikanavainfektioiden hoitoon, mutta sen hoitovaikutusta olisi syytä arvioida seuraavaksi kliinisissä kokeissa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024