Aivokalvojen tuottamat proteiinit kroonisissa subduraalisissa nestekertymissä. Proteiinien analyysi ja kliinisen merkityksen arviointi

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 1

Väitöksen aihe

Aivokalvojen tuottamat proteiinit kroonisissa subduraalisissa nestekertymissä. Proteiinien analyysi ja kliinisen merkityksen arviointi

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Anna-Leena Heula

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Neurotieteen tutkimusyksikkö

Oppiaine

Neurologia ja neurokirurgia

Vastaväittäjä

Dosentti Timo Koivisto, Kuopion yliopistollinen sairaala

Kustos

Professori Kari Majamaa, Oulun yliopistollinen sairaala, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Aivokalvojen tuottamien proteiinien merkitys pitkäaikaisissa kovakalvonalaisissa verenpurkaumissa

Krooninen subduraalihematooma eli pitkäaikainen kovakalvonalainen verenpurkauma on yleinen neurokirurgista hoitoa vaativa sairaus. Se syntyy aivojen kovakalvon rajasolukerroksen repeämisen seurauksena, yleensä iäkkäällä ihmisellä lievän pään vamman seurauksena. Rajasolukerroksen repeämisen aiheuttama inflammatorinen vaste kovakalvolla johtaa verenpurkauman laajenemiseen ja uudiskalvojen syntyyn. Tutkimuksessamme määritimme kroonisen subduraalihematooman nesteen proteiineja ja analysoimme näiden proteiinien osallisuutta taudin kulkuun. Erityisesti arvioimme aivokalvojen tuottaman soluväliaineen, kollageenien ja glykosaminoglykaanien, osuutta hematoomissa. Havaitsimme, että kroonisen subduraalihematooman nesteen proteiinit ovat pääosin peräisin seerumista. Neste sisältää kuitenkin proteiineja, joilla voi olla vaikutusta hematooman laajenemiseen ja uudiskalvojen kasvuun. Tulostemme mukaan aivokalvoilla käynnistyy rajasolukerroksen repeämisen seurauksena omaa proteiinituotantoa. Havaitsimme, että esimerkiksi prokollageenien propeptidien pitoisuudet subduraalihematoomanesteessä säilyvät pitkään korkeina pään vamman jälkeen, mitä voidaan pitää merkkinä pitkittyneestä kovakalvon kollageenin tuotannosta rajasolukerroksen repeämisen jälkeen. Glykosaminoglykaanit voivat osallistua reaktiiviseen prosessiin. Inflammaatio ja fibroosi säilyvät edelleen kroonisen subduraalihematooman patofysiologian tutkimuskohteina.
Viimeksi päivitetty: 14.3.2022