Alueellinen innovaatiojärjestelmä ja yritysyhteistyön edistäminen arktisella alueella
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, sali L10. Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/68028152321?pwd=dmJvTm1lY2t5bDZOUURmcXlPQ09DZz09
Väitöksen aihe
Alueellinen innovaatiojärjestelmä ja yritysyhteistyön edistäminen arktisella alueella
Väittelijä
Filosofian maisteri Henna Longi
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Tuotantotalouden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Tuotantotalous
Vastaväittäjä
Dosentti Mika Kautonen, Tampereen yliopisto
Kustos
Professori Harri Haapasalo, Oulun yliopisto
Alueelliset innovaatiojärjestelmät – Mitä tekijöitä tulisi huomioida pohjoisilla alueilla?
Innovaatioilla nähdään kasvavaa merkitystä kilpailuympäristöissä ja niiden voi nähdä syntyvän erilaisten toimijoiden välisissä rajapinnoissa. Eri toimijoiden verkostoitumista pidetään tärkeänä keinona aluetalouksien kilpailullisen hyödyn saavuttamisessa sekä ulkopuolisen tiedon ja osaamisen hyödyntämisessä yritysten omassa toiminnassa.
Erilaisista toimijoista koostuvia innovaatiojärjestelmiä on tutkittu sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Erityisesti, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö on herättänyt kasvavaa kiinnostusta näitä tutkimuksia kohtaan. Aikaisemmassa alueellisessa tutkimuksessa on lähinnä tarkasteltu suurten kaupunkien innovaatiojärjestelmiä, jolloin syrjäisempien alueiden tutkimus on ollut vähäisempää.
Tässä väitöskirjassa keskitytään alueellisiin innovaatiojärjestelmiin erityisesti arktisessa kontekstissa. Tutkimuksen päätavoitteena on tunnistaa osatekijöitä, jotka ovat osa julkisvetoista alueellista innovaatiojärjestelmää arktisella alueella. Lisäksi yritysten sitouttamisen merkityksen tunnustaminen on tutkimuksen erityinen näkökulma.
Tutkimus sijoittuu erityisesti pohjoismaiden arktiselle alueelle ja Ouluun. Tutkimus pohjautuu neljään vertaisarvioituun alkuperäisjulkaisuun, joissa kuvataan arktisen alueen toimintaympäristöä, tunnistetaan erilaisia alueellisen innovaatiojärjestelmän osatekijöitä sekä kuvataan erilaisia tapoja ja kokeiluja, miten innovaatiojärjestelmissä voidaan edistää yritysyhteistyötä.
Tulokset osoittavat, että alueellinen innovaatiojärjestelmä sisältää yleisiä ja alueellisia osatekijöitä sekä alueiden välisen yhteistyön, jotka kaikki luovat pohjaa järjestelmän innovaatiotoiminnan tavoitteille ja toimenpiteille. Mikään näistä yksittäisistä osatekijöistä ei tutkimuksen perusteella näytä olevan tärkeämpi toistaan, mikä viittaa siihen, että kaikki osatekijät on huomioitava innovaatiojärjestelmien kehittämisessä. Kuitenkin käytännön innovaatiotoiminnassa korostuu se, miten innovaatiotoiminnan avulla pystytään pääsemään yli erilaisista alueellisista esteistä ja miten turvataan osaamisen kehittäminen ja osaavan työvoiman saanti tulevaisuudessa.
Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää alueellisen innovaatiojärjestelmän tutkimuksessa mukaan ottamalla erityisesti alueelliset osatekijät ja yritysten osallistamiseen liittyvää kirjallisuutta. Tutkimus antaa osviittaa siihen, miten innovaatiopolitiikkaa ja toimintaa voisi kehittää myös käytännön toiminnassa huomioiden muun muassa innovaatiotoimijoiden roolin muuttumisen, alueiden ominaispiirteet sekä yritysten osallistamisen.
Erilaisista toimijoista koostuvia innovaatiojärjestelmiä on tutkittu sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Erityisesti, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö on herättänyt kasvavaa kiinnostusta näitä tutkimuksia kohtaan. Aikaisemmassa alueellisessa tutkimuksessa on lähinnä tarkasteltu suurten kaupunkien innovaatiojärjestelmiä, jolloin syrjäisempien alueiden tutkimus on ollut vähäisempää.
Tässä väitöskirjassa keskitytään alueellisiin innovaatiojärjestelmiin erityisesti arktisessa kontekstissa. Tutkimuksen päätavoitteena on tunnistaa osatekijöitä, jotka ovat osa julkisvetoista alueellista innovaatiojärjestelmää arktisella alueella. Lisäksi yritysten sitouttamisen merkityksen tunnustaminen on tutkimuksen erityinen näkökulma.
Tutkimus sijoittuu erityisesti pohjoismaiden arktiselle alueelle ja Ouluun. Tutkimus pohjautuu neljään vertaisarvioituun alkuperäisjulkaisuun, joissa kuvataan arktisen alueen toimintaympäristöä, tunnistetaan erilaisia alueellisen innovaatiojärjestelmän osatekijöitä sekä kuvataan erilaisia tapoja ja kokeiluja, miten innovaatiojärjestelmissä voidaan edistää yritysyhteistyötä.
Tulokset osoittavat, että alueellinen innovaatiojärjestelmä sisältää yleisiä ja alueellisia osatekijöitä sekä alueiden välisen yhteistyön, jotka kaikki luovat pohjaa järjestelmän innovaatiotoiminnan tavoitteille ja toimenpiteille. Mikään näistä yksittäisistä osatekijöistä ei tutkimuksen perusteella näytä olevan tärkeämpi toistaan, mikä viittaa siihen, että kaikki osatekijät on huomioitava innovaatiojärjestelmien kehittämisessä. Kuitenkin käytännön innovaatiotoiminnassa korostuu se, miten innovaatiotoiminnan avulla pystytään pääsemään yli erilaisista alueellisista esteistä ja miten turvataan osaamisen kehittäminen ja osaavan työvoiman saanti tulevaisuudessa.
Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää alueellisen innovaatiojärjestelmän tutkimuksessa mukaan ottamalla erityisesti alueelliset osatekijät ja yritysten osallistamiseen liittyvää kirjallisuutta. Tutkimus antaa osviittaa siihen, miten innovaatiopolitiikkaa ja toimintaa voisi kehittää myös käytännön toiminnassa huomioiden muun muassa innovaatiotoimijoiden roolin muuttumisen, alueiden ominaispiirteet sekä yritysten osallistamisen.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024