Ammatillinen ja muu ennuste skitsofreniassa ja muissa psykooseissa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Leena Palotie -sali (101A), Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Aapistie 5 A
Väitöksen aihe
Ammatillinen ja muu ennuste skitsofreniassa ja muissa psykooseissa
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Tuomas Majuri
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Väestöterveyden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Tutkimusprofessori Jaana Suvisaari, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kustos
Dosentti Erika Jääskeläinen, Väestöterveyden tutkimusyksikkö
Nuorena psykoosiin sairastuneiden ennuste melko hyvä – silti vain harva kiinnittyy työelämään
Psykoosiin alle 18-vuotiaana sairastuneiden pitkän ajan ennuste on kohtalaisen hyvä, osoittaa Oulun yliopiston tuore väitöstutkimus. Ammatillinen ennuste skitsofreniassa ja muissa psykooseissa näyttäytyy kuitenkin melko heikkona, vaikka osalla sairastuneista työkyvyn ennuste onkin parempi ja työmarkkinoille palaaminen mahdollista. Tiedot käyvät ilmi lääketieteen lisensiaatti Tuomas Majurin väitöstutkimuksesta.
Skitsofrenia ja muut psykoosit ovat mielenterveyden häiriöitä, joiden ennuste on usein heikko. Ammatillinen ennuste on tapa arvioida työ- ja toimintakykyä, ja se on psykooseissa tavallisesti huonoin kaikista psykiatrisista häiriöistä. Tutkimustietoa ennusteesta pitkien seurantajaksojen ajalta on saatavilla kuitenkin vähän.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin skitsofreniaa tai muita psykooseja sairastavien henkilöiden pitkäaikaista ammatillista, sosioekonomista ja kliinistä ennustetta. Tutkimus perustui Pohjois-Suomen vuoden 1966 ja 1986 syntymäkohortteihin, joissa tutkittavia on seurattu raskausajalta lähtien. Tietoja kerättiin kyselytutkimuksista ja pitkittäisistä rekisteriaineistoista.
Henkilöillä, jotka olivat sairastuneet psykoosiin 18–22-vuotiaina, oli huonompi päihdehäiriöihin, siviilisäätyyn ja lasten saamiseen liittyvä pitkäaikaisennuste verrattuna nuorempana sairastuneisiin. Henkilöillä, jotka olivat sairastuneet psykoosiin ennen 18 vuoden ikää, oli pääosin samanlainen sosioekonominen ja kliininen ennuste kuin heillä, jotka olivat sairastuneet ei-psykoottiseen mielenterveyden häiriöön alle 18-vuotiaana. Varhain puhkeavaan psykoosiin sairastuneet olivat kuitenkin useammin työkyvyttömyyseläkkeellä verrattuna muihin varhain puhkeaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneisiin.
Suurin osa skitsofreniaa ja muita psykooseja sairastavista henkilöistä oli epäsuotuisalla työurapolulla, jossa työttömyys ja osa-aikaiset työt ovat yleisiä aina keski-ikään asti. Vaikkakin skitsofrenia on yhteydessä pitkäaikaiseen työkyvyttömyyteen, tämän tutkimuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeeltä työmarkkinoille palaaminen on kuitenkin mahdollista. Muissa psykooseissa työmarkkinoille palaaminen on silti yleisempää kuin skitsofreniassa.
Skitsofreniaa sairastavilla naimisissa olo, myöhempi sairauden puhkeamisikä, viimeisimmän työkyvyttömyyseläkkeen lyhyempi kesto ja parempi koulumenestys olivat yhteydessä työmarkkinoille palaamiseen. Muissa psykooseissa lasten saaminen ja viimeisimmän työkyvyttömyyseläkkeen lyhyempi kesto ennustivat työmarkkinoille palaamista.
”Skitsofreniaa ja muita psykooseja sairastavien henkilöiden työkyvyn parantamiseksi tarvitaan vahvempia tukitoimia ja esimerkiksi erilaisten työhön palaamista tukevien interventioiden kehittämistä. Myös aiheeseen liittyvää tutkimusta tarvitaan lisää, ja niissä huomiota tulisi suunnata myös sairastuneen omille näkemyksille toimintakyvystään”, väittelijä summaa.
Skitsofrenia ja muut psykoosit ovat mielenterveyden häiriöitä, joiden ennuste on usein heikko. Ammatillinen ennuste on tapa arvioida työ- ja toimintakykyä, ja se on psykooseissa tavallisesti huonoin kaikista psykiatrisista häiriöistä. Tutkimustietoa ennusteesta pitkien seurantajaksojen ajalta on saatavilla kuitenkin vähän.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin skitsofreniaa tai muita psykooseja sairastavien henkilöiden pitkäaikaista ammatillista, sosioekonomista ja kliinistä ennustetta. Tutkimus perustui Pohjois-Suomen vuoden 1966 ja 1986 syntymäkohortteihin, joissa tutkittavia on seurattu raskausajalta lähtien. Tietoja kerättiin kyselytutkimuksista ja pitkittäisistä rekisteriaineistoista.
Henkilöillä, jotka olivat sairastuneet psykoosiin 18–22-vuotiaina, oli huonompi päihdehäiriöihin, siviilisäätyyn ja lasten saamiseen liittyvä pitkäaikaisennuste verrattuna nuorempana sairastuneisiin. Henkilöillä, jotka olivat sairastuneet psykoosiin ennen 18 vuoden ikää, oli pääosin samanlainen sosioekonominen ja kliininen ennuste kuin heillä, jotka olivat sairastuneet ei-psykoottiseen mielenterveyden häiriöön alle 18-vuotiaana. Varhain puhkeavaan psykoosiin sairastuneet olivat kuitenkin useammin työkyvyttömyyseläkkeellä verrattuna muihin varhain puhkeaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneisiin.
Suurin osa skitsofreniaa ja muita psykooseja sairastavista henkilöistä oli epäsuotuisalla työurapolulla, jossa työttömyys ja osa-aikaiset työt ovat yleisiä aina keski-ikään asti. Vaikkakin skitsofrenia on yhteydessä pitkäaikaiseen työkyvyttömyyteen, tämän tutkimuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeeltä työmarkkinoille palaaminen on kuitenkin mahdollista. Muissa psykooseissa työmarkkinoille palaaminen on silti yleisempää kuin skitsofreniassa.
Skitsofreniaa sairastavilla naimisissa olo, myöhempi sairauden puhkeamisikä, viimeisimmän työkyvyttömyyseläkkeen lyhyempi kesto ja parempi koulumenestys olivat yhteydessä työmarkkinoille palaamiseen. Muissa psykooseissa lasten saaminen ja viimeisimmän työkyvyttömyyseläkkeen lyhyempi kesto ennustivat työmarkkinoille palaamista.
”Skitsofreniaa ja muita psykooseja sairastavien henkilöiden työkyvyn parantamiseksi tarvitaan vahvempia tukitoimia ja esimerkiksi erilaisten työhön palaamista tukevien interventioiden kehittämistä. Myös aiheeseen liittyvää tutkimusta tarvitaan lisää, ja niissä huomiota tulisi suunnata myös sairastuneen omille näkemyksille toimintakyvystään”, väittelijä summaa.
Viimeksi päivitetty: 25.4.2023