Arvon luominen lasten lihavuuden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Keckmaninsali (HU 106)
Väitöksen aihe
Arvon luominen lasten lihavuuden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä
Väittelijä
Filosofian maisteri, hammaslääketieteen lisensiaatti Helena Känsäkoski
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, informaatiotutkimus
Oppiaine
Informaatiotutkimus
Vastaväittäjä
Professori David Bawden, City University London, U.K.
Kustos
Professori Maija-Leena Huotari, Oulun yliopisto
Lasten lihavuuden hoitoketjun tietoprosesseja kehitettävä tuottamaan terveyttä ja hyvinvointia perheille
Terveyttä ja hyvinvointia voidaan tarkastella arvona, joka muodostuu potilaille arjen käytännöissä. Väitöstutkimuksen kohteena on lasten lihavuuden hoidossa potilaille ja heidän perheilleen syntyvä arvo perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon moniammatillisessa hoitoketjussa. Parhaimmillaan arvoa syntyy myös terveydenhuolto-organisaatioille ja yhteiskunnalle, jos hoidon tarve vähenee.
Tulokset osoittavat, että kiire estää kokemusten jakamista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä niiden välillä. Erilaiset toimintatavat ja organisaatiokulttuurit sekä erilliset tietojärjestelmät rajoittavat informaatio- ja tietoprosessien mahdollisuuksia tuottaa arvoa potilaille ja heidän perheilleen. Tutkimus nostaa esille tunteet, jotka liittyvät lasten lihavuuden hoitoon. Siten organisaatioiden tietämisen tyypittelyihin voidaan lisätä myötäelävä (empaattinen) tietäminen.
Laadullinen tapaustutkimus toteutettiin kahdessa suomalaisessa yliopistollisessa sairaanhoitopiirissä vuosina 2009–2012. Aineisto koostuu terveydenhuollon ammattilaisten, potilaiden ja heidän vanhempiensa teemahaastatteluista, perheiden lomakekyselystä sekä hoitopolkuohjeistuksista ja hoitoketjutyöryhmän kokousmuistioista.
Lasten lihavuuden merkittävin hoito- ja ennaltaehkäisykeino on perheiden elintapaohjaus. Ohjaus perustuu terveydenhuollon ammattilaisten tietämykseen sekä informaatio- ja tietoprosesseihin. Informaatiota hankitaan, siirretään ja tallennetaan enimmäkseen tietoteknisesti. Tietoa ja osaamista jaetaan ja luodaan sosiaalisissa verkostoissa toimijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Elintapaohjauksessa ammattilaiset vuorovaikutuksessa perheiden kanssa hyödyntävät informaatiota, tietoa ja osaamistaan.
Perheet kokivat elintapaohjauksen hyväksi, mutta sen vaikutuksia pysyviin elintavan muutoksiin ei tullut esille. Arvo eli potilaiden terveys ja hyvinvointi muodostuu perheiden jokapäiväisen elämän käytännöissä, mitä myös ympäristön tulisi tukea.
Tietoprosessien tarkastelu arvoverkostoina mahdollistaa ammattilaisten ja perheiden vuorovaikutuksen kehittämisen terveysneuvonnassa. Tutkimuksessa sovellettua teoriaa ja viitekehystä voidaan testata vastaavissa yhteistoimintahankkeissa ja hoitoketjuissa. Niiden avulla voidaan kehittää arvoa luovia tietoprosesseja ja tietojohtamista terveydenhuollossa.
Tulokset osoittavat, että kiire estää kokemusten jakamista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä niiden välillä. Erilaiset toimintatavat ja organisaatiokulttuurit sekä erilliset tietojärjestelmät rajoittavat informaatio- ja tietoprosessien mahdollisuuksia tuottaa arvoa potilaille ja heidän perheilleen. Tutkimus nostaa esille tunteet, jotka liittyvät lasten lihavuuden hoitoon. Siten organisaatioiden tietämisen tyypittelyihin voidaan lisätä myötäelävä (empaattinen) tietäminen.
Laadullinen tapaustutkimus toteutettiin kahdessa suomalaisessa yliopistollisessa sairaanhoitopiirissä vuosina 2009–2012. Aineisto koostuu terveydenhuollon ammattilaisten, potilaiden ja heidän vanhempiensa teemahaastatteluista, perheiden lomakekyselystä sekä hoitopolkuohjeistuksista ja hoitoketjutyöryhmän kokousmuistioista.
Lasten lihavuuden merkittävin hoito- ja ennaltaehkäisykeino on perheiden elintapaohjaus. Ohjaus perustuu terveydenhuollon ammattilaisten tietämykseen sekä informaatio- ja tietoprosesseihin. Informaatiota hankitaan, siirretään ja tallennetaan enimmäkseen tietoteknisesti. Tietoa ja osaamista jaetaan ja luodaan sosiaalisissa verkostoissa toimijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Elintapaohjauksessa ammattilaiset vuorovaikutuksessa perheiden kanssa hyödyntävät informaatiota, tietoa ja osaamistaan.
Perheet kokivat elintapaohjauksen hyväksi, mutta sen vaikutuksia pysyviin elintavan muutoksiin ei tullut esille. Arvo eli potilaiden terveys ja hyvinvointi muodostuu perheiden jokapäiväisen elämän käytännöissä, mitä myös ympäristön tulisi tukea.
Tietoprosessien tarkastelu arvoverkostoina mahdollistaa ammattilaisten ja perheiden vuorovaikutuksen kehittämisen terveysneuvonnassa. Tutkimuksessa sovellettua teoriaa ja viitekehystä voidaan testata vastaavissa yhteistoimintahankkeissa ja hoitoketjuissa. Niiden avulla voidaan kehittää arvoa luovia tietoprosesseja ja tietojohtamista terveydenhuollossa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024