Asemakaavoituksen ja lainsäädännön vuorovaikutus hulevesien hallinnassa osana kaupunkikehitystä Suomessa

Suomen kaupungit tiivistyvät, ja samalla rankkasateet lisääntyvät ilmastonmuutoksen vuoksi. Tämä aiheuttaa sen, että hulevesiä, eli kaduilta, pihoilta ja katoilta valuvia sade- ja sulamisvesiä, kertyy entistä enemmän paikkoihin, joissa ne aiheuttavat haasteita. Kun viheralueita vähennetään ja vettä läpäisemättömiä pintoja lisätään, sadevesi ei pääse imeytymään maahan kuten ennen. Tämän seurauksena kaupunkitulvien riski kasvaa.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten kaavoitus ja lainsäädäntö vaikuttavat siihen, miten hyvin kaupungeissa pystytään hallitsemaan hulevesiä. Tutkimus keskittyi erityisesti asemakaavoihin, sillä ne määräävät, kuinka paljon alueella on rakennuksia, katuja ja viheralueita, ja siten myös sen, kuinka paljon hulevettä voi muodostua.

Tutkimus tarkasteli aihetta kolmesta näkökulmasta:
1. Suunnittelu – Asemakaavoihin perustuva hulevesimäärä
2. Toteutussuunnittelu – Rakentamisen myötä muodostuva hulevesimäärä
3. Ohjaus – Kuntien käytännöt hulevesien hallinnassa

Kuuden vuosikymmenen aikana viheralueiden määrä tutkitulla alueella laski selvästi, vaikka niiden tärkeys strategisissa tavoitteissa on korostunut. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että muodostuvien hulevesien määrä on myös merkittävästi kasvanut.

Työssä tarkasteltiin tutkimusalueen kykyä käsitellä muodostuvaa hulevesimäärää kahdella eri tavalla: perinteisellä käsin tehtävällä laskennalla ja tietokonemallinnuksella. Menetelmien tulokset erosivat toisistaan, mikä kyseenalaisti niin sanotun perinteisen mitoitustavan tarkkuuden ja nosti esille mahdollisen tarpeen tehdä mitoitusta perustuen todellisiin alueellisiin sadantatietoihin.

Tutkimus osoittaa, että hulevesien hallinta on riippuvainen siitä, miten lain asettamat tavoitteet käytännössä näkyvät kaavoissa ja toteutuksessa. Tutkimuksessa havaittiin myös paikoin ristiriitaisuuksia: kunnissa saatettiin kokea, että lain asettamat tavoitteet oli hyvin huomioitu, mutta analysoidut kaavamääräykset eivät aina tukeneet tätä. Jotta kaupungit voisivat varautua rankkasateisiin ja vähentää tulvariskejä, hulevesien huomioimisen pitäisi olla selkeämmin osa kaikkea kaavoitusta ja suunnittelua. Näin kaupungeista voidaan rakentaa kestävämpiä, ilmastonmuutokseen paremmin sopeutuvia ympäristöjä.