Asuinalue ja terveys. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimus

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, luentosali GO101

Väitöksen aihe

Asuinalue ja terveys. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimus

Väittelijä

Filosofian maisteri Tiina Lankila

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, maantieteen laitos

Oppiaine

Maantiede

Vastaväittäjä

Professori Markku Löytönen, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori Jarmo Rusanen, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Asuinaluetyyppi ja etäisyys kuntakeskukseen ovat yhteydessä terveyteen

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että huonoksi koettua terveyttä esiintyi enemmän harvaan asutuilla maaseutumaisilla alueilla kuin kaupunkimaisilla alueilla. Miesten kohdalla huonoksi koettu terveys harvaan asutulla alueella selittyi psykososiaalisilla ja terveyskäyttäytymistekijöillä, kun taas naisilla syy huonoksi koettuun terveyteen haja-asutusalueella jäi epäselväksi. Kuntakeskusetäisyyden ja paikallisen väentiheyden havaittiin olevan yhteydessä ihmisten painoindeksiin siten, että etäämmällä keskustoista ja harvaanasutuilla alueilla asuvilla painoindeksi oli korkeampi kuin keskustan lähellä ja tiheästi asutuilla alueilla asuvilla. Kotoa terveyskeskukseen lasketun matkaetäisyyden ei havaittu olevan merkittävä terveyspalvelujen käyttöä estävä tekijä. Yksilön terveys oli myös yhteydessä muuttamiseen: maaseutumaisilla alueilla elämään tyytymättömyys ja elämänaikainen sairastavuus olivat yhteydessä maaseutu–kaupunkimuuttoihin, ja kaupunkimaisilla alueilla terveyspalvelujen käyttö oli yhteydessä kaikkiin muuttoihin.

Perinteisesti alueelliset terveystarkastelut ovat perustuneet hallinnollisiin alueyksiköihin, kuten kuntiin, mutta tässä työssä asuinalue määritettiin 1 km x 1 km ruudun tarkkuudella, ja etäisyydet kuntakeskuksiin ja terveyskeskuksiin laskettiin tieverkkoa pitkin. Tarkkoja paikkatietoaineistoja käyttämällä voidaan löytää terveyseroja myös hallinnollisten alueiden sisältä. Tutkimus antaa viitteitä myös siitä, että kaupunkirakenteen hajautuminen voi vaikuttaa yksilön painoon, joten terveysnäkökulma tulisi huomioida aluesuunnittelussa. Terveyden suhteen valikoivalla muuttamisella voi olla merkitystä terveyden alue-eroille.

Väitöstutkimuksessa tutkittiin paikkatiedon perusteella määritetyn lähiasuinympäristön ja maantieteellisen etäisyyden merkitystä Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden 31-vuotiaiden aikuisten terveydelle. Tutkimuksessa lähestyttiin alueellista terveyttä asuinaluetyypin, terveyskäyttäytymisen, terveyspalvelukäytön ja muuttamisen näkökulmista.
Viimeksi päivitetty: 27.11.2014