Boreaalisten virtavesien biodiversiteetin ja ekosysteemin toimintojen vasteet maankäytöstä johtuviin muutoksiin ja kunnostukseen

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

IT115 Oulun yliopisto

Väitöksen aihe

Boreaalisten virtavesien biodiversiteetin ja ekosysteemin toimintojen vasteet maankäytöstä johtuviin muutoksiin ja kunnostukseen

Väittelijä

Filosofian maisteri Jarno Turunen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö

Oppiaine

Ekologia

Vastaväittäjä

Apulaisprofessori Roland Jansson, Uumajan yliopisto

Kustos

Professori Timo Muotka, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Maankäytöstä johtuvan kuormituksen ja kunnostusten vaikutus virtavesien eliöyhteisöihin ja ekosysteemin toimintaan

Väitöskirjassani havaitsin, että maatalouden hajakuormituksella oli selvästi vahvempi vaikutus virtavesien eliöyhteisöjen koostumukseen ja ekologiseen tilaan kuin lähinnä uitosta johtuvilla perkauksilla, eikä näillä tekijöillä ollut merkittävää yhdysvaikutusta.

Tulokset eivät tarkoita, että uoman rakenteellinen tila olisi merkityksetön virtavesien eliöyhteisöille vaan, että tyypillisesti peratuissa uomissa on usein riittävän monimuotoinen elinympäristönrakenne, mikä pitää yllä luonnontilaisenkaltaisia eliöyhteisöjä. Perkauksissa katoava uoman luontainen rakenne ja häviävät soraikot voivat kuitenkin muodostaa ongelman joidenkin virtavesien kalojen, kuten taimenen, elinympäristövaatimuksille ja lisääntymiselle.

Hajakuormituksen negatiivinen vaikutus virtavesien eliöyhteisöihin oli kuitenkin yhtä vahva niin rakenteeltaan luonnontilaisenkaltaisissa kuin peratuissakin uomissa. Tämä viittaa siihen, että uoman kunnostamiseen painottuvilla toimenpiteillä voi olla vaikea saavuttaa kestäviä positiivisia tuloksia, mikäli valuma-alueen kuormitusta ei saada ensin hallintaan.

Metsätalouden maankäytöstä, kuten ojituksesta, johtuva purojen hiekoittuminen heikensi purojen sammal- ja pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuutta. Hiekoittuneissa metsätalousalueiden puroissa oli myös luonnontilaisia puroja selvästi vähemmän puumateriaalia, kuten kaatuneita puurunkoja.

Kunnostukset, joissa käytettiin enemmän kiveä, vähensivät hiekan peittävyyttä ja olivat hyödyllisempiä uoman eliöstölle, kuin kunnostukset, jotka painottuivat puurakennelmien lisäykseen. Puun runsaampi käyttö kunnostusrakenteena kuitenkin lisäsi uoman vedenpidätyskykyä ja herkemmän tulvimisen myötä muokkasi rantavyöhykkeen kasvillisuutta luonnontilaisemmaksi.

Metsätalouden vaikutuksista kärsivissä puroissa kivi- ja puumateriaalin käyttö samanaikaisesti tuottaa luultavimmin laajimman vaikutuksen purojen eliöstön monimuotoisuuteen.

Vesisammalilla oli voimakas vaikutus pohjaeläinyhteisöjen koostumukseen. Sammalet vaikuttivat ekosysteemin toimintoihin lisäämällä eloperäisen aineksen pidättymistä ja vähentämällä lehtikarikkeen hajotusnopeutta ja päällyslevien tuotantoa. Sammalten vaikutus pohjaeläimiin oli voimakkaampi kuin hiekan, ja sammalet kykenivät jopa lieventämään joitakin hiekan negatiivisia vaikutuksia.

Eliöiden levittäytymisellä oli selvä vaikutus yhteisöjen koostumukseen, mutta se ei hävittänyt hiekan ja sammalen vaikutusta, mikä viittaa korkeaan ympäristötekijöiden merkitykseen yhteisöjen rakentumisessa. Sammalilla on merkittävä vaikutus virtavesien muiden eliöiden yhteisökoostumukseen ja ekosysteemin toimintoihin, joten sammalten palautuminen on tärkeä kunnostustavoite virtavesissä, joissa on luonnostaan paljon sammalkasvustoa.
Viimeksi päivitetty: 7.2.2018