D-vitamiinin yhteys lihavuuteen, tulehdukseen ja leukosyyttien telomeerien pituuteen nuorilla aikuisilla – Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimus

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Auditorium of Kastelli Research Centre, Aapistie 1, 90220, Oulu

Väitöksen aihe

D-vitamiinin yhteys lihavuuteen, tulehdukseen ja leukosyyttien telomeerien pituuteen nuorilla aikuisilla – Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimus

Väittelijä

Master of Science (MSc) Saranya Palaniswamy

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Northern Finland Birth Cohort Studies

Oppiaine

Public Health

Vastaväittäjä

Dr Pauline Emmett, University of Bristol

Kustos

Professor Marjo-Riitta Järvelin, University of Oulu & Imperial College London

Lisää tapahtuma kalenteriin

Uusia näkökulmia D-vitamiinin roolista lihavuuteen liittyvässä matala-asteisessa tulehduksessa

Väitöskirjatyössä tarkasteltiin D-vitamiinipitoisuuksien, painoindeksin (BMI), valkosolujen kromosomien päiden eli telomeerien pituuden ja tulehduksen välisiä yhteyksiä.

D-vitamiinin puutos, lihavuus ja lyhyt telomeerien pituus on aiemmissa tutkimuksissa liitetty lisääntyneeseen riskiin sairastua metabolisiin sairauksiin sekä yleisemmin kuolleisuuteen. Lihavuuden, liikunnan puutteen ja verinäytteenoton ajankohdan tiedetään vaikuttavan 25-hydroksi-D-vitamiinin [25(OH)D]-pitoisuuteen, mutta niiden yhteys D-vitamiinin isomuotoihin (D2, D3) on vielä huonosti tunnettu.

Tutkimusaineistona oli Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortin 31-vuoden seurantaan osallistuneet henkilöt (N=4758). Tutkimuksessa keskityttiin selvittämään D2- ja D3-vitamiinipitoisuuksiin vaikuttavia tekijöitä ja tunnistamaan D-vitamiinin puutteeseen liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi tutkittiin 25(OH)D-pitoisuuden ja painoindeksin suhdetta telomeerien pituuden kanssa sekä testattiin, onko suhde riippumaton tulehduksellisista tekijöistä. Näiden lisäksi tutkittiin, ilmeneekö painoindeksin ja tulehdusvälittäjäaineiden välinen yhteys 25(OH)D-pitoisuuden kautta.

Tutkimus osoitti, että 25(OH)D-pitoisuudesta D2-vitamiinin osuus oli 5 % ja D3:n osuus 95 %. Vähäinen auringonvalolle altistuminen oli yhteydessä lisääntyneeseen D2-pitoisuuteen, mutta alhaisempaan D3-pitoisuuteen. Suun kautta otettavien ehkäisypillereiden käytöllä oli yhteys molempien muotojen lisääntyneisiin pitoisuuksiin.

Tutkimus vahvisti entuudestaan tunnetut alhaisten D-vitamiinipitoisuuksien riskitekijät eli lyhyen altistuksen auringonvalolle sekä fyysisen passiivisuuden. 25(OH)D-pitoisuus ei ollut yhteydessä leukosyyttien telomeerien pituuteen, mutta tulehdus näytti osittain vaikuttavan painoindeksin ja telomeerien pituuden väliseen yhteyteen. Sen sijaan korkeampi 25(OH)D-pitoisuus oli yhteydessä matalampiin tulehdusvälittäjäainepitoisuuksiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tulokset tukevat tunnettujen riskitekijöiden merkitystä D-vitamiinin puutoksessa ja tuovat lisää tietoa D-vitamiinin eri isomuotoihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus avaa uusia näkökulmia D-vitamiinin rooliin lihavuuteen liittyvässä matala-asteisessa tulehduksessa. D-vitamiinin vaikutusten ymmärtäminen on tärkeää myös kansanterveyden näkökulmasta.
Viimeksi päivitetty: 9.5.2018