Dialogisia suhteita, merkitysneuvotteluja, osallisuutta ja akkulturaatiota: Kokemuksia toisella kielellä oppimisesta suomalaisessa aikuiskoulutuksen kontekstissa

Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda teoreettista ja käytännöllistä tietoa toisen kielen oppimisen prosessiin vaikuttavista tekijöistä oppilaitosten ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen konteksteissa. Tutkimus on laadullinen kokemuksen tutkimus, ja sen aineisto on kerätty haastattelemalla ja käymällä dialogeja tutkimushenkilöiden kanssa. Informantteina on ollut kuusi naista, jotka ovat muuttaneet Suomeen aikuisina.

Tutkimus sijoittuu soveltavan kielentutkimuksen alaan. Sen teoreettinen viitekehys pohjautuu Mikhail Bakhtinin dialogiseen ajatteluun sekä ekologiseen kielentutkimukseen. Lisäksi viitekehyksenä on akkulturaation teoria kulttuurienvälisen psykologian alalta. Tutkimuksen metodologia perustuu fenomenologis-hermeneuttiseen lähestymistapaan.

Tutkimuksen aineiston analyysissa kävi ilmi, että kokemukset ovat yksilöllisesti rakentuvia ja moninaisia. Tutkimuksessa kieli kuvastui elettyinä kokemuksina, joihin kuuluu toimijuuden ja osallisuuden näkökulmia ja joissa merkitystä on niin yksilön henkilökohtaisilla resursseilla kuin häntä ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan tarjoamilla resursseilla.

Erityistä painoarvoa on nähdä kieli potentiaalina, joka mahdollistaa keskinäistä ymmärrystä vuorovaikutustilanteessa, jossa kaikki osapuolet ovat uutta oppimassa. Tärkeää on nähdä lausumat kielellisinä tekoina ja siten myös jokainen kielenkäyttäjä vastuullisena toimijana vuorovaikutustilanteissa sekä niissä keskusteluissa, joita toisen kielen oppijoista käydään.

Toisen kielen oppimiseen ja sen käyttämiseen liittyy vahvoja tunnekokemuksia, kun oppija on vuorovaikutuksessa kieltä äidinkielenään puhuvien kanssa. Nämä kokemukset määrittävät oppijoiden polkua uuteen kieleen, uskoa itseensä toimijoina ja heidän tulevaisuuden suunnitelmiansa.

Aikuiskoulutuksen konteksteissa olisikin syytä järjestää oppijoille mahdollisuus reflektoida oppimistaan ja siihen liittyviä emotionaalisia aspekteja. Se tukisi opintojen edistymistä, vahvemman identiteetin muodostumista kielen oppijana ja käyttäjänä ja siten myös heidän hyvinvointiaan.