Diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman hoidon optimointia

Väitöstutkimuksen mukaan sädehoidolla jäännöskasvaimeen tai lähtötilanteen kookkaaseen kasvaimeen ei voida estää DLBCL-potilaan taudin uusimista. Kookkaalla kasvaimella diagnoosivaiheessa on rajoittuneessa tautitilanteessa ennustetta merkittävästi heikentävä vaikutus mutta sädehoidolla ei ennustetta voida parantaa. PET-TT -kuvaus antaa lisäinformaatiota hoidon tulosten arvioon mutta ei yksin ole riittävän luotettava hoitopäätösten tekemiseen. Tutkimuksen mukaan kudosnäyte tarvitaan ennen hoidon tehostamista.

Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin diffuusia suurisoluista B-solulymfoomaa (DLBCL) sairastavien potilaiden ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa on arvioitu kookasta kasvainta lähtötilanteessa (yli 7,5cm) ja jäännöskasvainta hoidon jälkeen sekä sädehoidon vaikutusta näissä tilanteissa. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin PET TT:n käytettävyyttä hoidon vasteen arvioimisessa sekä Oulussa aivolymfooman hoitoon annettavan BBBD-hoidon tuloksia.

DLBCL kuuluu nopeakasvuisiin ja aggressiivisiin imukudossyöpiin, johon sairastuu vuosittain Suomessa n. 600 potilasta. Tauti johtaa hoitamattomana useimmiten kuolemaan. Nykyisillä hoidoilla n. 70 % paranee mutta hoidon aikana etenevässä tai nopeasti hoidon päättymisen jälkeen uusineessa tautitilanteessa ennuste on huono. Potilaiden ennusteen kannalta olisi tärkeää löytää ensilinjan hoidolle riittämättömästi reagoivat taudit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta vältetään tehottoman hoidon haittavaikutukset ja toisaalta voidaan tehostaa hoitoa tilanteen vaatiessa.

Sädehoidolla on pitkäaikaishaittoja, jotka voivat ilmaantua useita vuosia hoidon jälkeen. Sädehoitoa on perinteisesti annettu potilaille, joilla on lähtötilanteessa ollut kookas kasvain tai hoidon jälkeen jäänyt jäännöskasvain. Tässä tutkimuksessa lähtötilanteessa todetulla kookkaalla kasvaimella oli potilaan ennustetta heikentävä vaikutus paikallisessa tautitilanteessa, mutta sädehoidolla tälle alueelle ei voitu parantaa ennustetta. Tulosten mukaan PET-TT:ssä negatiivisella jäännöskasvaimella ei ollut ennustevaikutusta eikä sädehoidolla jäännöskasvaimeen ollut vaikutusta potilaan ennusteeseen.

PET-TT:tä käytetään yleisesti hoidon vastearviossa. Tavoitteena on tunnistaa potilaat, joiden tauti ei reagoi riittävästi tavanomaiselle hoidolle. Väärien positiivisten tulosten määrä on kuitenkin korkea. Jotta vältytään turhalta hoidon tehostamiselta ja hoitojen mahdollisilta haittavaikutuksilta, potilaiden joukosta olisi tärkeää tunnistaa ne potilaat, joiden PET-positiivisuuden aiheuttaa muu kuin aktiivinen lymfooma. Tämän tutkimuksen mukaan PET-TT:n perusteella otettu koepala jäännöskasvaimesta antaa arvokasta lisätietoa näissä tilanteissa.

Primaari aivolymfooma (PCNSL) on harvinainen ja huonoennusteinen tautimuoto. Lähes kaikissa rekisteripohjaisissa tutkimuksissa pitkäaikaisselviytyjiä on hyvin vähän. Seurantatulokset ovat olleet huonot erityisesti uusineessa tai ensilinjan hoidolle vastaamattomassa tautitilanteessa. Tässä tutkimuksessa todettiin, että PCNSL-potilaiden veri-aivoesteen aukaisuhoidon (BBBD-hoidon) tulokset ovat lupaavia ja haittavaikutukset kohtuullisella tasolla.