DNA vauriovastegeenien mutaatiot ja perinnöllinen rintasyöpäalttius
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Kontinkangas, Leena Palotie -sali (101A), Aapistie 5 A
Väitöksen aihe
DNA vauriovastegeenien mutaatiot ja perinnöllinen rintasyöpäalttius
Väittelijä
Filosofian maisteri Tuomo Mantere
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Syövän ja translationaalisen lääketieteen tutkimusyksikkö & Biocenter Oulu
Oppiaine
Syöpägenetiikka
Vastaväittäjä
Professori Klaus Elenius, Turun yliopisto
Kustos
Dosentti Katri Pylkäs, Oulun yliopisto
Uusia geenivirheitä tunnistettu perinnöllisen rintasyöpäalttiuden taustalta
Väitöstutkimuksessa tunnistettiin kolme uutta mahdollista rintasyöpäalttiusgeeniä. Kaikki nämä geenit (MCPH1, FANCD2 ja TEX15) toimivat signaalinsiirtoreiteillä, jotka käynnistyvät vasteena solussa tapahtuneeseen DNA-vaurioon. Näistä merkittävin yhteys rintasyöpäalttiuden kanssa todettiin MCPH1-geenin mutaatiolle, joka oli huomattavasti yleisempi rintasyöpäperheissä (3,4 %) kuin samalta maantieteelliseltä alueelta tutkitussa terveessä väestössä (0,4 %). Sama geenivirhe esiintyi myös suvun syöpätaustan ja sairastumisiän suhteen valikoimattomassa rintasyöpäaineistossa, jossa 1,4 % potilaista (16 potilasta 1150:stä) osoittautui mutaation kantajiksi. Tutkimuksen perusteella tunnistettu geenivirhe on suomalainen perustajamutaatio, eli se on rikastunut väestöömme. Perustuen mutaation esiintymiseen analysoiduissa aineistoissa, kantajien riski sairastua rintasyöpään on noin kolminkertainen, mahdollisesti jopa korkeampi.
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin modernia DNA-sekvensointiteknologiaa ja tehtiin yhtäaikainen sekvensointi lähes 800 DNA-vauriovastegeenille pohjoissuomalaisilla rintasyöpäpotilailla, joilla oli havaittavissa voimakas perinnöllinen alttius sairastua syöpään. Lisäksi väitöstutkimuksessa selvitettiin kaikkien Suomen tiedossa olevien Fanconin anemia potilaiden mutaatiot sekä tutkittiin näiden mutaatioiden esiintymistä rintasyöpäpotilailla. Fanconin anemia on hyvin harvinainen resessiivisesti periytyvä oireyhtymä, joka aiheutuu DNA-vauriovastegeenien mutaatioista. Väitöskirjatutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää myös Fanconin anemiaan liittyvien geenivirheiden kantajadiagnostiikassa Suomessa.
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäsairaus, ja arviolta 10 prosentilla tapauksista on vahva perinnöllinen tausta. Tunnetut alttiusgeenit selittävät yhä vain alle puolet rintasyövän perinnöllisestä taustasta, joten uusien rintasyövälle altistavien perinnöllisten geenivirheiden ja niiden vaikutusmekanismien tunnistaminen on tärkeää. Tämä auttaa kehittämään rintasyövän riskimalleja ja diagnostisia tutkimuksia sekä viime kädessä myös rintasyövän yksilöllistä hoitoa.
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin modernia DNA-sekvensointiteknologiaa ja tehtiin yhtäaikainen sekvensointi lähes 800 DNA-vauriovastegeenille pohjoissuomalaisilla rintasyöpäpotilailla, joilla oli havaittavissa voimakas perinnöllinen alttius sairastua syöpään. Lisäksi väitöstutkimuksessa selvitettiin kaikkien Suomen tiedossa olevien Fanconin anemia potilaiden mutaatiot sekä tutkittiin näiden mutaatioiden esiintymistä rintasyöpäpotilailla. Fanconin anemia on hyvin harvinainen resessiivisesti periytyvä oireyhtymä, joka aiheutuu DNA-vauriovastegeenien mutaatioista. Väitöskirjatutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää myös Fanconin anemiaan liittyvien geenivirheiden kantajadiagnostiikassa Suomessa.
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäsairaus, ja arviolta 10 prosentilla tapauksista on vahva perinnöllinen tausta. Tunnetut alttiusgeenit selittävät yhä vain alle puolet rintasyövän perinnöllisestä taustasta, joten uusien rintasyövälle altistavien perinnöllisten geenivirheiden ja niiden vaikutusmekanismien tunnistaminen on tärkeää. Tämä auttaa kehittämään rintasyövän riskimalleja ja diagnostisia tutkimuksia sekä viime kädessä myös rintasyövän yksilöllistä hoitoa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024