Endometrioosin yhteys kehon kokoon, kipuaistimukseen, muuhun sairastavuuteen ja työkykyyn Pohjois-Suomen Syntymäkohortti 1966 naisilla

Lääketieteen lisensiaatti Henna-Riikka Rossi väittelee perjantaina 3.9. Oulun yliopistossa aiheesta endometrioosin pitkäaikaiset vaikutukset naisten yleiseen terveyteen. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää endometrioosin yhteyttä kehon koostumukseen syntymästä myöhäiseen hedelmälliseen ikään, sekä endometrioosin yhteyttä koettuun kipuun, ei-gynekologisiin sairauksiin sekä työkykyyn myöhäisessä hedelmällisessä iässä. Tutkimuspopulaatio koostui Pohjois-Suomen Syntymäkohortti 1966 naisista.

Endometrioosi on hyvänlaatuinen gynekologinen sairaus, jota sairastaa 6-10 % lisääntymisiässä olevista naisista, ja endometrioosiin liittyvät moninaiset oireet, kuten kipu, lapsettomuus ja väsymys, laskevat lisääntymisikäisten naisten elämänlaatua.

Tutkimus osoitti, että hedelmällisessä iässä endometrioosia sairastavat naiset ovat ruumiinrakenteeltaan hoikempia kuin naiset, joilla ei ole todettua endometrioosia, mutta ruumiinrakenteen eroja ei havaittu vielä lapsuuden aikana eikä enää hedelmällisen iän loppupäässä. Endometrioosia sairastavilla naisilla todettiin hedelmällisen iän lopulla noin 5 % matalampi kipukynnys ja kivun sieto kuin naisilla, joilla ei ole todettua endometrioosia. Lisäksi endometrioosia sairastavilla naisilla todettiin kohonnut riski sairastua useisiin ei-gynekologisiin sairauksiin, etenkin allergioihin, autoimmuunioireisiin, kipusairauksiin ja mielialahäiriöihin. Endometrioosinaiset kokivat myös työkykynsä heikommaksi vielä myöhäisessä hedelmällisessä iässä, ja heillä todettiin olevan enemmän sairauspoissaoloja.

Tutkimuksen perusteella endometrioosi vaikuttaa naisten yleiseen terveyteen vielä lisääntymisiän loppupuolella, ja se tulisi huomioida endometrioosia sairastavien naisten hoidossa.