Eräiden telluroeettereiden ja niiden johdannaisten valmistus ja karakterisointi

Telluurilla on monia erityisominaisuuksia, joilla se erottuu saman ryhmän keveämmistä alkuaineista rikistä ja seleenistä. Telluuriyhdisteitä käytetään orgaanisessa syntetiikassa, katalyytteinä, ligandikemiassa ja materiaalikemiassa. Telluurin oksideja hyödynnetään esimerkiksi uudelleenkirjoitettavissa CD-, DVD- ja Blu-ray levyissä, ja metallitellurideja käytetään aurinkokennoissa.

Väitöskirjatutkimuksessa on valmistettu uusia telluuriyhdisteitä sekä tutkittu, miten ne reagoivat hopean, kuparin, elohopean ja jodin kanssa. Yhdisteiden tunnistamisessa on käytetty yksikideröntgendiffraktiota sekä NMR-spektroskopiaa. Reaktiomekanismien selvittämiseksi on kokeellisen työskentelyn ohella hyödynnetty laskennallisen kemian menetelmiä. Reaktiolämpötilalla ja lähtöaineiden moolisuhteilla on merkittävä vaikutus muodostuviin tuotteisiin.

Kahdessa uudessa hopeakompleksissa havaittiin harvinainen, kahteen hopeakeskukseen siltamaisesti sitoutunut telluroeetteriligandi. Samoin reaktiossa kuparibromidin kanssa muodostui ainutlaatuinen kaksiytiminen kuparikompleksi, jossa sekä orgaaninen ditelluroeetteri- että bromidoligandit silloittavat metallikeskuksia.

Telluuriyhdisteiden ja jodin reaktioista muodostui mielenkiintoisia jodijohdannaisia, joiden rakenteissa havaittiin raskaille epämetallialkuaineille tyypillisiä molekyylien välisiä vuorovaikutuksia. Vuorovaikuttavien atomien perusteella niitä kutsutaan joko halogeeni- tai kalkogeenisidoksiksi. Näiden sekundääristen sidosten vaikutuksesta molekyylit pakkautuvat supramolekulaarisiksi verkostoiksi.

Telluuriyhdisteiden ominaisuuksien ja niiden rakenteellisten piirteiden syvempi tuntemus on olennaista etsittäessä materiaaleille uusia käyttökohteita esimerkiksi elektroniikassa ja kemiallisessa syntetiikassa. Tämä väitöskirja antaa merkittävää uutta ja täydentävää perustutkimuksellista tietoa orgaanisten telluuriyhdisteiden sekä niiden johdannaisten valmistuksesta, rakenteista ja sidosominaisuuksista.