Eri kulttuurillisista ja kielellisistä taustoista tulevien opiskelijoiden kliininen oppimisympäristö ja ohjaus

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Kontinkangas, Leena Palotie -sali (101A), Aapistie 5 A

Väitöksen aihe

Eri kulttuurillisista ja kielellisistä taustoista tulevien opiskelijoiden kliininen oppimisympäristö ja ohjaus

Väittelijä

Master of Health Science Kristina Mikkonen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö

Oppiaine

Hoitotiede

Vastaväittäjä

Professori Hannele Turunen, Itä-Suomen yliopisto

Kustos

Professori Maria Kääriäinen, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Kansainvälisten hoitotyönopiskelijoiden suomen kielen taidolla on merkitystä heidän ammatilliselle kehittymiselleen kliinisessä harjoittelussa.

Suomessa on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen monta englannin kielellä opetettavaa hoitotyön tutkinto-ohjelmaa. Mielenkiinto suomalaista kansainvälistä sairaanhoitokoulutusta kohtaan on kasvanut, ja kansainvälisten opiskelijoiden määrä on lisääntynyt suomalaisissa englannin kielellä opetettavissa tutkinto-ohjelmissa. Sairaanhoidon koulutukseen kuuluu enimmillään noin puolet kliinistä harjoittelua. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet hoitotyön harjoittelujaksojen aiheuttavan opiskelijoille emotionaalista stressiä. Lisäksi, kansainväliset opiskelijat ovat kokeneet kielteistä suhtautumista sairaalan henkilökunnan taholta. Aiemmin ei ole tutkittu sitä, mitkä tekijät voisivat selittää kansainvälisten opiskelijoiden kielteisiä harjoittelukokemuksia.

Tämä tutkimus selvitti kansainvälisten opiskelijoiden näkemyksiä kliinisestä harjoittelusta ja sen ohjauksen onnistumisesta. Lisäksi selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttivat oppimisen onnistumiseen harjoittelussa ja harjoittelun ohjauksessa. Tulokset osoittivat, että kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen taidolla oli suurempi vaikutus heidän oppimiseensa kuin heidän kulttuurisella tai etnisellä taustallaan. Suomen kielen taitonsa heikoksi arvioineet opiskelijat kokivat kliinisen harjoittelujakson ilmapiirin huonompana ja arvioivat, että heillä oli vähemmän mahdollisuuksia oppimiseen. Heikomman kielitaidon omaavat opiskelijat kokivat enemmän syrjintää ja tunsivat useammin jäävänsä yksin kuin paremman kielitaidon omaavat.

Kansainvälisten opiskelijoiden kliinisen harjoittelun ohjaajat suhtautuivat kansainvälisiin opiskelijoihin myönteisemmin ja ohjasivat opiskelijoita paremmin, kun ohjaajien englannin kielen taito oli riittävän hyvä. Mikäli ohjaajien viestintätaidot olivat heikommat, he keskustelivat vähemmän kansainvälisten opiskelijoiden kanssa heidän taustastaan ja osoittivat vähemmän mielenkiintoa opiskelijoiden oppimiseen. Ohjaajat myönsivät, että heillä oli edelleen taipumus suhtautua ennakkoluuloisesti tietyistä kulttuurisista taustoista tulevia opiskelijoita kohtaan. Ulkomailla asuneet ja työskennelleet kliinisen harjoittelun ohjaajat kokivat kansainvälisten opiskelijoiden kanssa työskentelyn selvästi luontevammaksi.

Kielitaidon parantamiseen tähtäävää koulutusta tulisi painottaa huomattavasti nykyistä enemmän kansainvälisissä hoitotyön opinto-ohjelmissa. Noin puolet opinto-ohjelmien kansainvälisistä opiskelijoista arvioi suomen kielen taitonsa heikoksi. Silti suomen kieli oli useimmin opiskelijoiden kliinisessä harjoittelussa käytettävä kieli. Tämä tutkimus esittää, että kansainväliset sairaanhoidon opiskelijat tulisi integroida kiinteämmin opiskeluun yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Kansainvälisille opiskelijoille tulisi tarjota enemmän aikaa ja resursseja oppia kliinisen harjoittelujakson aikana tarvittavaa suomen kielen taitoa, jotta opiskelijat saisivat paremmat lähtökohdat työpaikan löytämiseksi Suomesta. Kansainvälisten opiskelijoiden ohjaajille tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia kouluttautua hyvän ja onnistuneen kliinisen harjoittelun ohjauksen perusteisiin. Ohjaajien tulisi saada riittävät tiedot siitä, kuinka toimia erilaisista kulttuuritaustoista tulevien opiskelijoiden kanssa. Kansainvälisiä hoitotyön koulutusohjelmia tarjoavien ammattikorkeakoulujen tulisi vahvistaa yhteistyötään kliinisen harjoittelun yksikköjen kanssa. Selkeä kansainvälisten opiskelijoiden ohjausta koskeva ohjeistus antaisi ohjaajille parhaat edellytykset opiskelijoiden onnistuneeseen, oppimista ja hyvinvointia parhaiten tukevaan ohjaukseen.
Viimeksi päivitetty: 22.6.2017