Esseitä koulutuksen ja työn taloustieteestä

Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta, joista yksi käsittelee teknologian käyttöönottoa ja muut kolme koulutuksen taloustieteeseen liittyviä kysymyksiä.

Taloustieteellinen kirjallisuus on osoittanut, että teknologian käyttöönotto on johtanut tuloerojen kasvuun noin 1980-luvulta lähtien. Väitöskirjan ensimmäisessä osatutkimuksessa käännetään kysymyksen asettelu toisinpäin ja tutkitaan, vaikuttaako tuloerojen kasvu yritysten päätöksiin ottaa käyttöön uutta teknologiaa. Osatutkimuksessa rakennetun mallin mukaan tuloerojen kasvu voi johtaa yritysten voimakkaampaan jakautumiseen uutta teknologiaa hyödyntäviin ja ei-hyödyntäviin sekä pienentää uutta teknologiaa hyödyntävien yritysten suhteellista osuutta. Teknologian käyttöönotto saattaa siis hidastua sen itse aiheuttaman tuloerojen kasvun myötä.

Korkeakoulutuksen tarve on lisääntynyt voimakkaasti. Pohjoismaisessa kontekstissa ominaista on kaikille ilmainen koulutus ja mahdollisuus hakea korkeakouluun läpi elämän. Vanhemmat hakijat kilpailevat samoista opiskelupaikoista nuorten kanssa, mikä häiritsee siirtymää toisen asteen kouluista korkeakouluihin. Väitöskirjan toisessa osatutkimuksessa laajennetaan korkeakoulujen sisäänpääsyjärjestelmää tarkastelevaa kirjallisuutta huomioimalla tämä Pohjoismaisen järjestelmän erityispiirre.

Osatutkimuksessa osoitetaan limittäisten sukupolvien mallin avulla, että lukukausi- ja pääsykoekustannusten nostaminen vaikuttaa eri-ikäisten ja -kykyisten henkilöiden hakupäätöksiin samansuuntaisesti, mutta kuitenkin niin, että pääsykoekustannukset vaikuttavat voimakkaammin kykydimensiossa ja lukukausimaksut ikädimensiossa. Mallin mukaan koulutuspoliittiset päätökset välittyvät talouteen hitaasti.

Osa taloustieteellisestä tutkimuksesta painottaa matemaattisten taitojen ja osa kielellisten taitojen vaikutusta myöhempään yliopistomenestykseen. Väitöskirjan kolmannessa osatutkimuksessa tutkitaan, miten matemaattiset ja kielelliset taidot vaikuttavat yliopistomenestykseen Suomessa. Osatutkimus osoittaa aiempia tutkimuksia syventäen, että matemaattiset ja kielelliset taidot täydentävät toisiaan yliopistomenestystä ennustettaessa.

Opiskelijoiden koemenestykseen voivat vaikuttaa yllättävätkin tekijät. Tutkimukset korkean saastetason maista ovat osoittaneet, että pienhiukkaspäästöt heikentävät kognitiivista suoriutumista. Väitöskirjan neljännessä osatutkimuksessa tutkitaan, vaikuttavatko pienhiukkaspäästöt opiskelijoiden suoriutumiseen ylioppilaskokeissa Suomessa, joka on matalan saastetason maa. Osatutkimus osoittaa, että pienhiukkaspäästöt heikentävät opiskelijoiden suoriutumista ylioppilaskokeiden matemaattisissa aineissa, mutta eivät vaikuta kielellisiin aineisiin.