Geneettiset ja muut biologiset tekijät spontaanin ennenaikaisen synnytyksen taustalla. Spontaanin ennenaikaisen synnytyksen genetiikka, transkriptomiikka ja proteomikka

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Sali F101 (Aapistie 7)

Väitöksen aihe

Geneettiset ja muut biologiset tekijät spontaanin ennenaikaisen synnytyksen taustalla. Spontaanin ennenaikaisen synnytyksen genetiikka, transkriptomiikka ja proteomikka

Väittelijä

Filosofian maisteri Heli Tiensuu

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, PEDEGO

Oppiaine

Lääketiede

Vastaväittäjä

Professori emerita Vineta Fellman, Helsingin yliopisto ja Lundin yliopisto

Kustos

Professori Mika Rämet, Oulun yliopisto ja Tampereen yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Spontaanin ennenaikaisen synnytyksen taustalla olevat biologiset tekijät

Spontaani ennenaikainen synnytys on vastasyntyneiden yleisin kuolinsyy ja sairauksille altistava tekijä. Ennenaikaisuudelle altistavia tekijöitä tunnetaan, mutta silti yli puolet tapauksista ovat sellaisia, joiden syy jää tunnistamatta. Sekä äidin että lapsen perintötekijät vaikuttavat ennenaikaisen syntymän riskiin. Ennenaikaisuuteen on liitetty myös muita biologisia tekijöitä, mutta tietoa ei ole riittävästi. Yksi synnytyksen käynnistymiseen vaikuttavista kudoksista on istukka.
Ensimmäisen osatyön tavoitteena oli tunnistaa ennenaikaiselle synnytykselle altistavia sikiön geneettisiä variantteja suomalaisessa väestössä. Tutkimus osoittaa, että SLIT2-nimisen geenin variantit liittyvät ennenaikaisen syntymän riskiin ja että istukan soluissa ilmentyvä SLIT2-proteiini sekä sen vaikutuksen solun sisälle siirtävä reseptori ROBO1 ovat koholla ennenaikaisesti syntyneiden lasten istukoissa verrattuna täysaikaisesti syntyneiden istukoihin. SLIT2:n ja ROBO1:n havaittiin vaikuttavan erityisesti raskauden aikana ilmentyvien ja raskauden ylläpidon kannalta keskeisten PSG-geenien (pregnancy-specific beta-1-glycoprotein) sekä tulehdukseen liittyvien geenien tuottumisessa. Tulokset viittaavat siihen, että SLIT2 ja ROBO1 ovat osa ennenaikaiseen synnytykseen liittyvää signalointireittiä, jonka poikkeava aktiivisuus altistaa ennenaikaiselle synnytykselle.
Toisen osatyön tarkoituksena oli kartoittaa istukassa olevia proteiineja ja tarkastella niiden määrien mahdollista yhteyttä ennenaikaisen synnytyksen käynnistymiseen. Tutkimuksessa havaittiin, että tiettyjen proteiinien poikkeava määrä istukassa on yhteydessä sikiön riskiin syntyä ennenaikaisesti. Yksi proteiineista, jonka määrän havaittiin olevan matala ennenaikaisesti synnyttäneiden istukoissa, oli alfa-1-antitrypsiiniproteiini, jonka tehtävä on suojata kudoksia kudosvaurioiden tai infektioiden yhteydessä. Tutkimuksessa havaittiin, että alfa-1-antitrypsiiniä esiintyy istukassa sekä istukan solujen sisällä että solujen ulkopuolella olevissa rakenteissa, jotka toimivat eräänlaisena "liimana", joka kiinnittää istukan kohdun seinämään. Näillä rakenteilla on esitetty olevan tärkeä rooli myös äidin ja sikiön immuunivuorovaikutuksessa. Tutkimus osoitti, että alfa-1-antitrypsiinillä saattaa olla suojaava vaikutus istukan sidekudosrakenteisiin. Alfa-1-antitrypsiinin vähäisempi määrä saattaa asettaa raskauden ylläpitämiselle välttämättömiä rakenteita alttiiksi kudosvaurioille, joka voi johtaa spontaaniin ennenaikaiseen synnytykseen.
Kolmannen osatyön tarkoituksena oli tarkastella useita aineistoja tunnistaaksemme ennenaikaisuuteen liittyviä lämpösokkiproteiineja, koska lämpöshokkiproteiinien tiedetään liittyvän useisiin raskauskomplikaatioihin. Tarkastelimme myös hormonireseptoreja, joiden aktiivisuutta lämpösokkiproteiinit säätelevät. Löysimme useita lämpösokkiproteiineja ja hormonireseptoreja, jotka voivat liittyä ennenaikaisuuden riskiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää hypoteesivapaita menetelmiä käyttämällä biologisia tekijöitä, jotka liittyvät ennenaikaiseen synnytykseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että löysimme useita geneettisiä ja muita biologisia tekijöitä, jotka voivat liittyä ennenaikaiseen synnytykseen johtaviin reaktioreitteihin. Tällä hetkellä ei ole tehokasta tapaa ennustaa tai estää ennenaikaista synnytystä. Tulokset voivat johtaa lisätutkimuksiin. Lisätutkimusten avulla voitaisiin mahdollisesti kehittää menetelmiä, joilla pystyttäisiin ennustamaan ennenaikaista synnytystä ja pidentämään raskauden kestoa.
Viimeksi päivitetty: 10.11.2022