Halkioiden kliiniset ja psykososiaaliset vaikutukset halkiopotilailla Pohjois-Suomessa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopisto, Dentopolis, Markku Larmas-Sali (H1091)

Väitöksen aihe

Halkioiden kliiniset ja psykososiaaliset vaikutukset halkiopotilailla Pohjois-Suomessa

Väittelijä

Hammaslääketieteen lisensiaatti Mirjami Corcoran

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Suun terveyden tutkimusyksikkö

Oppiaine

Oikomis- ja kehitysoppi

Vastaväittäjä

Professori Timo Peltomäki, Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto

Kustos

Dosentti Virpi Harila, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Huuli- ja suulakihalkiopotilaat kokevat sekä psyykkisiä että fyysisiä haasteita

Väitöskirjan tulokset osoittavat huuli- ja suulakihalkiopotilailla esiintyvän alentunutta suun terveyteen liittyvää elämänlaatua, hammashoitopelkoa sekä rajoittunutta yläleuan kasvua.

Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä pään ja kasvojen alueen poikkeamia. Suomessa halkiolapsia syntyy noin 120 vuodessa. Suulakihalkioiden esiintyvyys on Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa poikkeuksellisen suuri. Halkiolapsilla on suuri hoidontarve. He kohtaavat usein sekä fyysisiä että psyykkisiä halkioon liittyviä haasteita elämänsä aikana. Hoidon aiheuttama taakka on merkittävä lapselle itselleen, hänen vanhemmilleen ja yhteiskunnalle.

Väitöskirjan tavoitteena oli arvioida 18-vuotiaiden pohjoissuomalaisten halkiopotilaiden kokemaa suun terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä hammashoitopelkoa. Lisäksi haluttiin selvittää halkiopotilaiden motivaatiota käydä läpi haasteellisia hoitoja. Tavoitteena oli myös tutkia 6-vuotiaiden halkiolasten yläleuan mittoja ja niiden yhteyttä alkuperäisen halkion kokoon suulakihalkiopotilailla. Suun terveyteen liittyvää elämänlaatua ja hammashoitopelkoa tutkittiin kyselylomakkeen avulla (n=63). 6-vuotiaiden halkiopotilaiden yläleukaa tutkittiin 3D-menetelmällä skannatuilla kipsimalleilla (n=89) ja alkuperäistä suulakihalkion kokoa verrattiin yläleuan mittoihin. Tutkittavat olivat Oulun yliopistollisen sairaalaan potilaita.

Yli puolet 18-vuotiaista tutkittavista raportoi vaikutuksia suun terveyteen liittyvässä elämänlaadussa. Eniten raportoitiin fyysistä kipua sekä psykologista haittaa. Lähes 40 % osallistujista raportoi kohtalaista hammashoitopelkoa. Ne, joilla halkio ulottui huuleen, kokivat huonompaa suun terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä enemmän hammashoitopelkoa. Hammashoitopelkoiset raportoivat usein hallitsemattomuuden sekä ennalta-arvaamattomuuden tunteita liittyen hammashoitotapahtumiin. Potilaiden motivaatioon käydä läpi hoitoja vaikutti eniten hyvä hoitotulos ja muiden tuki sekä hammashoidon kokeminen rutiinina. Laajemmat halkiot johtivat lyhyempään yläleukaan 6-vuotiailla. Yläleuan kasvu oli alentunut niillä, joilla halkio ulottui suulakeen. Pelkkä huulihalkio vaikutti vähiten yläleuan kasvuun.

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että halkiopotilailla on suurentunut riski kokea alentunutta suun terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä hammashoitopelkoa. Kliinikoiden tulisi ottaa tämä huomioon halkiopotilaita hoitaessaan. Erityisesti hallitsemattomuuden ja ennalta-arvaamattomuuden tunteiden välttäminen hoidon aikana saattaa vähentää koettua hammashoitopelkoa. Laajemmat suulakihalkiot aiheuttavat yläleuan pienikokoisuutta, mikä voi olla kliinisesti merkittävää purennan kannalta.
Viimeksi päivitetty: 2.1.2023