Hampaiden menetys keski-ikäisillä Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa. Yhteydet tupakointiin ja diabetekseen

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/65425125585

Väitöksen aihe

Hampaiden menetys keski-ikäisillä Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa. Yhteydet tupakointiin ja diabetekseen

Väittelijä

Filosofian maisteri Toni Similä

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Suun terveyden tutkimusyksikkö

Oppiaine

Terveydenhuolto

Vastaväittäjä

Professori Liisa Suominen, Itä-Suomen yliopisto

Kustos

Dosentti Pentti Nieminen, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Tupakointi ja diabetes yhteydessä hampaiden menetykseen

Tupakoinnin määrä ja kesto vaikuttavat hampaiden menetykseen, osoittaa FM Toni Similän väitöstutkimus. Runsaasti ja pitkään tupakoineilla havaittiin keskimäärin puolitoistakertainen riski hampaiden menetykseen tupakoimattomiin verrattuna. Lisäksi naisilla hampaiden vähentyminen oli yhteydessä sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin.

Tutkimustulokset vahvistavat yleistä käsitystä tupakoinnin haitallisuudesta suun terveydelle. Tutkimuksen valossa erityisesti miehet näyttäisivät hyötyvän tupakoinnin lopettamisesta, sillä heillä tupakoinnin lopettaminen edisti oman hampaiston pysyvyyttä.

Vähentynyttä hampaiden lukumäärää voidaan tutkimuksen mukaan pitää myös yhtenä mahdollisena merkkinä piilevästä diabeteksesta.

Tutkimukseen osallistui 10 321 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Tupakoinnin määrää, kestoa ja lopettamisen oletettuja hyötyjä tarkasteltiin suhteessa hampaiden menetykseen. Tutkimuksessa testattiin hampaiden lukumäärän toimivuutta sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden mittarina. Tutkittavien itse ilmoittamia hampaiden lukumääriä verrattiin vastaaviin hammaslääkärin tutkimuksessa toteamiin lukuihin.

Kyselylomakkeilla tiedusteltiin sosioekonomisia ja käyttäytymistekijöitä, joista tupakointi oli tutkimuksen keskeinen muuttuja. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt määritettiin eri tietolähteistä ja sokerirasituskoetta käytettiin seulontamenetelmänä. Erilaisia data-analyysimenetelmiä hyödynnettiin tutkittaessa tupakoinnin, sokeriaineenvaihdunnan ja olennaisten sekoittavien tekijöiden yhteyttä hampaiden menetykseen.

Tutkittavien itse ilmoittamat hampaiden lukumäärät olivat tässä tutkimuksessa yhtäpitäviä hammaslääkärin kliiniseen tarkastukseen perustuvien lukujen kanssa. Siten itseraportointia voidaan pitää kohtuullisen luotettavana menetelmänä hampaiden lukumäärän määrittämiseksi laajoissa väestötutkimuksissa.
Viimeksi päivitetty: 15.5.2020