Hannah Arendt ja demokraattisen kasvatuksen lupaus. Kasvatuksellisia ajatusharjoitteita
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
LO124 Areena, Linnanmaa
Väitöksen aihe
Hannah Arendt ja demokraattisen kasvatuksen lupaus. Kasvatuksellisia ajatusharjoitteita
Väittelijä
Filosofian maisteri Ivan Zamotkin
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Yleinen kasvatustiede
Oppiaine
Kasvatustiede
Vastaväittäjä
Apulaisprofessori Natasha Levinson, Kent State University
Kustos
Apulaisprofessori Anniina Leiviskä, Oulun yliopisto
Mitä ajatella kasvatuksesta ja demokratiasta “synkkinä aikoina”?
Hannah Arendt, yksi 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista poliittisista ajattelijoista, omisti suuren osan työstään sen ymmärtämiseen, miten ihmiset voivat ajatella ja toimia mielekkäästi syvien kriisien aikana. Näitä aikoja hän kuvasi tunnetusti ”synkiksi ajoiksi”, joina totuus hämärtyy, yleinen luottamus rapistuu ja meitä yhdistävä yhteinen maailma tuntuu olevan uhattuna.
Tämä kasvatusfilosofian alaan kuuluva väitöskirja pyrkii palauttamaan demokraattisen kasvatuksen idean hyödyntämällä Arendtin erottelua politiikan ja kasvatuksen välillä. Se keskittyy kolmeen keskeiseen Arendtin käsitteeseen – ystävyyteen, kollektiiviseen vastuuseen ja sivistyneisyyteen – ja tutkii, mitä ne voivat merkitä kasvatukselle nykypäivänä.
Väitöskirjan kolmessa toisiinsa liittyvässä tutkimuksessa noudatetaan lähestymistapaa, jota Arendt nimitti ”ajatteluharjoituksiksi”. Ne ovat tutkimuksia, jotka eivät tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan pyrkivät edistämään ymmärrystämme demokratian nykyisestä kriisistä ja kasvatuksen ja koulutuksen roolista siinä.
Työ on osa nelivuotista Koneen säätiön rahoittamaa DEMOPOL-tutkimusprojektia.
Tämä kasvatusfilosofian alaan kuuluva väitöskirja pyrkii palauttamaan demokraattisen kasvatuksen idean hyödyntämällä Arendtin erottelua politiikan ja kasvatuksen välillä. Se keskittyy kolmeen keskeiseen Arendtin käsitteeseen – ystävyyteen, kollektiiviseen vastuuseen ja sivistyneisyyteen – ja tutkii, mitä ne voivat merkitä kasvatukselle nykypäivänä.
Väitöskirjan kolmessa toisiinsa liittyvässä tutkimuksessa noudatetaan lähestymistapaa, jota Arendt nimitti ”ajatteluharjoituksiksi”. Ne ovat tutkimuksia, jotka eivät tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan pyrkivät edistämään ymmärrystämme demokratian nykyisestä kriisistä ja kasvatuksen ja koulutuksen roolista siinä.
Työ on osa nelivuotista Koneen säätiön rahoittamaa DEMOPOL-tutkimusprojektia.
Viimeksi päivitetty: 21.8.2025