Hermo- ja valtimopulssien seuranta MR-enkefalografiassa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
IT115, Linnanmaa
Väitöksen aihe
Hermo- ja valtimopulssien seuranta MR-enkefalografiassa
Väittelijä
Diplomi-insinööri Zalan Rajna
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, Konenäön ja signaalianalyysin tutkimuskeskus
Oppiaine
Tietotekniikka
Vastaväittäjä
Professori Jussi Tohka, Itä-Suomen yliopisto
Kustos
Professori Tapio Seppänen, Oulun yliopisto
Sydän- ja verisuoniterveys tukee ajattelukykyä
Sydän vai mieli ensin? Vaikka Pythagoraan ja Aristoteleen väittely siitä, ohjaako ihmiskehoa sydän vai aivot, on jäänyt historian hämärään, näiden kahden elimen välinen vuorovaikutus on yhä ajankohtainen. Tämä väitöskirja kokoaa yhteen nopeaa aivokuvantamista hyödyntävää tutkimusta ja osoittaa, että sydämen aiheuttamat aivopulsaatiot muuttuvat Alzheimerin taudissa, joka on yleisin dementian muoto.
Tämän tutkimuksen tärkein tieteellinen panos on uusien analyysimenetelmien kehittäminen, joiden avulla voidaan ei-invasiivisesti ja ilman varjoainetta mitata neurofluidin virtausta ultranopealla toiminnallisella magneettikuvauksella. Näihin kuuluvat hermostollisten tapahtumien erottaminen toistuvista neurofluidisista signaaleista, kuten hengityksestä ja sydämenlyönneistä, valtimoperäisten impulssien etenemisnopeuden seuraaminen aivoissa sekä Alzheimerin tautiin liittyvien muutosten tunnistaminen.
Valtimoperäiset pulsaatiot ohjaavat aivojen kuona-aineiden poistumista, mikä on elintärkeää aivoterveyden ja ajattelukyvyn säilymisen kannalta. Tämä tutkimus on ensimmäinen, joka osoittaa, miten sydämen aiheuttamat aivopulsaatiot muuttuvat sekä nopeudeltaan että suunnaltaan Alzheimerin taudissa mahdollistaen aivojen heikentyneen kuona-aineiden poiston kartoittamisen tässä yleisimmässä dementian muodossa.
Vaikka monet kysymykset dementiasta ovat yhä vailla vastausta, tämä väitöskirja tarjoaa tärkeän panoksen ymmärrykseemme siitä, miten sydän- ja verisuoniterveys voi vaikuttaa ajattelukykyyn.
Tämän tutkimuksen tärkein tieteellinen panos on uusien analyysimenetelmien kehittäminen, joiden avulla voidaan ei-invasiivisesti ja ilman varjoainetta mitata neurofluidin virtausta ultranopealla toiminnallisella magneettikuvauksella. Näihin kuuluvat hermostollisten tapahtumien erottaminen toistuvista neurofluidisista signaaleista, kuten hengityksestä ja sydämenlyönneistä, valtimoperäisten impulssien etenemisnopeuden seuraaminen aivoissa sekä Alzheimerin tautiin liittyvien muutosten tunnistaminen.
Valtimoperäiset pulsaatiot ohjaavat aivojen kuona-aineiden poistumista, mikä on elintärkeää aivoterveyden ja ajattelukyvyn säilymisen kannalta. Tämä tutkimus on ensimmäinen, joka osoittaa, miten sydämen aiheuttamat aivopulsaatiot muuttuvat sekä nopeudeltaan että suunnaltaan Alzheimerin taudissa mahdollistaen aivojen heikentyneen kuona-aineiden poiston kartoittamisen tässä yleisimmässä dementian muodossa.
Vaikka monet kysymykset dementiasta ovat yhä vailla vastausta, tämä väitöskirja tarjoaa tärkeän panoksen ymmärrykseemme siitä, miten sydän- ja verisuoniterveys voi vaikuttaa ajattelukykyyn.
Viimeksi päivitetty: 17.6.2025