Hoitoon sitoutuminen, siihen yhteydessä olevat tekijät ja palveluohjausintervention vaikutukset terveyspalveluja paljon käyttävillä asiakkailla
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Luentosali K101 (Aapistie 7). Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/67861507253?pwd=WU5aeHNSRk5BajZKQUhwNHpEcnREUT09
Väitöksen aihe
Hoitoon sitoutuminen, siihen yhteydessä olevat tekijät ja palveluohjausintervention vaikutukset terveyspalveluja paljon käyttävillä asiakkailla
Väittelijä
Terveystieteiden maisteri Sari Hirsikangas
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, MRC Oulu
Oppiaine
Hoitotiede
Vastaväittäjä
Dosentti Jari Kylmä, Tampereen yliopisto
Kustos
Professori Helvi Kyngäs, Oulun yliopisto
Hoitoon sitoutuminen, siihen yhteydessä olevat tekijät ja palveluohjausintervention vaikutukset terveyspalveluja paljon käyttävillä asiakkailla
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveyspalveluja paljon käyttävien asiakkaiden hoitoon sitoutumista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin palveluohjausintervention vaikutuksia terveyspalveluja paljon käyttäviin asiakkaisiin.
Tutkimus oli kvasikokeellinen interventiotutkimus, jossa mittauspisteitä olivat alkumittaus (koko tutkimusjoukko n = 462) sekä vuoden seurantamittaus (interventioryhmä n = 200 ja kontrolliryhmä n = 166) ja kahden vuoden seurantamittaus (interventioryhmä n = 161 ja kontrolliryhmä n = 153).
Tutkimuksessa vastatattiin kolmeen tutkimuskysymykseen. Ensimmäinen tutkimuskysymys kuvasi terveyspalveluja paljon käyttävien hoitoon sitoutumista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Toisessa tutkimuskysymyksessä interventio- ja kontrolliryhmä asetelmalla arvioitiin palveluohjausintervention vaikutuksia hoitoon sitoutumiseen, mielialaan, somaattiseen oireiluun ja sairauden pelkoon. Kolmas tutkimuskysymys arvioi interventio- ja kontrolliryhmäasetelmalla palveluohjausintervention vaikutuksia asiakkaiden elämänlaatuun, elämänhallinnan tunteeseen ja toimintakykyyn. Aineistot kerättiin validoiduilla strukturoiduilla mittareilla ja analysoitiin tilastollisilla perus- ja monimuuttujamenetelmillä.
Terveyspalveluja paljon käyttävät asiakkaat sitoutuivat hyvin hoitoonsa. Vahvimmin asiakkaiden hoitoon sitoutumista ennustivat vastuullisuus omasta hoidosta, hoidon toteuttaminen sekä lääkehoidon toteuttaminen. Palveluohjauksella oli positiivinen vaikutus asiakkaiden somaattiseen oireiluun, mielialaan ja hoitoon sitoutumiseen. Interventioryhmässä sairauden pelko lisääntyi seurantajaksolla. Sairauden pelko oli yleisempää henkilöillä, jotka sitoutuivat huonosti hoitoonsa. Elämänlaadun ja toimintakyvyn sekä elämänhallinnan tunteen ja elämänlaadun välillä oli positiivinen yhteys.
Tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa näyttöön perustuvia vaikuttavia palveluprosesseja ja -malleja terveyspalveluja paljon käyttäville asiakkaille niin, että ne vastaavat aikaisempaa paremmin heidän tarpeisiinsa.
Tutkimus oli kvasikokeellinen interventiotutkimus, jossa mittauspisteitä olivat alkumittaus (koko tutkimusjoukko n = 462) sekä vuoden seurantamittaus (interventioryhmä n = 200 ja kontrolliryhmä n = 166) ja kahden vuoden seurantamittaus (interventioryhmä n = 161 ja kontrolliryhmä n = 153).
Tutkimuksessa vastatattiin kolmeen tutkimuskysymykseen. Ensimmäinen tutkimuskysymys kuvasi terveyspalveluja paljon käyttävien hoitoon sitoutumista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Toisessa tutkimuskysymyksessä interventio- ja kontrolliryhmä asetelmalla arvioitiin palveluohjausintervention vaikutuksia hoitoon sitoutumiseen, mielialaan, somaattiseen oireiluun ja sairauden pelkoon. Kolmas tutkimuskysymys arvioi interventio- ja kontrolliryhmäasetelmalla palveluohjausintervention vaikutuksia asiakkaiden elämänlaatuun, elämänhallinnan tunteeseen ja toimintakykyyn. Aineistot kerättiin validoiduilla strukturoiduilla mittareilla ja analysoitiin tilastollisilla perus- ja monimuuttujamenetelmillä.
Terveyspalveluja paljon käyttävät asiakkaat sitoutuivat hyvin hoitoonsa. Vahvimmin asiakkaiden hoitoon sitoutumista ennustivat vastuullisuus omasta hoidosta, hoidon toteuttaminen sekä lääkehoidon toteuttaminen. Palveluohjauksella oli positiivinen vaikutus asiakkaiden somaattiseen oireiluun, mielialaan ja hoitoon sitoutumiseen. Interventioryhmässä sairauden pelko lisääntyi seurantajaksolla. Sairauden pelko oli yleisempää henkilöillä, jotka sitoutuivat huonosti hoitoonsa. Elämänlaadun ja toimintakyvyn sekä elämänhallinnan tunteen ja elämänlaadun välillä oli positiivinen yhteys.
Tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa näyttöön perustuvia vaikuttavia palveluprosesseja ja -malleja terveyspalveluja paljon käyttäville asiakkaille niin, että ne vastaavat aikaisempaa paremmin heidän tarpeisiinsa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024