HSV-1:n Us3- ja γ(1)34.5-virulenssitekijöiden merkitys viruksen elinkierron eri vaiheissa

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Kontinkangas, anatomian luentosali A101 (Aapistie 7A)

Väitöksen aihe

HSV-1:n Us3- ja γ(1)34.5-virulenssitekijöiden merkitys viruksen elinkierron eri vaiheissa

Väittelijä

Filosofian maisteri Riikka Mattila

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, biolääketieteen tutkimusyksikkö/mikrobiologia

Oppiaine

Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia

Vastaväittäjä

Dosentti Thedi Ziegler, Turun yliopisto

Kustos

Dosentti Veijo Hukkanen, Turun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Herpesvirus piiloutuu immuunipuolustukselta

Väitöstutkimus paljastaa uusia tapoja, joilla herpes simplex -virus tyyppi 1 (HSV-1) väistelee isäntäsolujen käynnistämiä puolustusmekanismeja. Tutkimuksessa käytettiin täysin uutena menetelmänä viljeltyjä hermosolmukkeita, joiden avulla mallinnettiin HSV-1-infektion eri vaiheita. Viljelymallia voidaan hyödyntää viruslääkkeiden ja geenihoitovektorien kehityksessä sekä virusimmuniteetin tutkimuksissa.

Elinkiertonsa aluksi HSV-1 infektoi limakalvon pintasolun, jossa se lisääntyy ja aiheuttaa usein oireita. Syntyneet virukset siirtyvät aluetta hermottaviin hermosoluihin, joissa ne asettuvat inaktiiviseen lepotilaan, jota kutsutaan latenssiksi. Latentti virus voi ajoittain aktivoitua uudelleen, eli reaktivoitua. Reaktivaation seurauksena hermosolussa tuotetaan uusia viruksia, jotka kulkeutuvat takaisin alkuperäiselle infektioalueelle, missä ne voivat käynnistää oireisen uusintainfektion vuosikymmentenkin kuluttua. Viruksen reaktivaatiosta aiheutuvat esimerkiksi toistuva yskänrokko, näköä vaurioittava silmän herpeskeratiitti sekä hengenvaaralliset komplikaatiot kuten vastasyntyneen herpesinfektiot ja herpesenkefaliitti. Immuunivaste pyrkii rajoittamaan infektiota sen eri vaiheissa. HSV-1:llä on puolestaan useita tautigeenejä, joiden avulla se pyrkii väistelemään immuunivastetta.

Tutkimuksessa havaittiin HSV-1:n γ134.5-tautigeenin olevan keskeinen viruksen uudelleenaktivoitumiselle hermosoluissa. Lisäksi tutkimus osoitti, että Us3-tautigeenillä on merkittävä rooli monien solun käynnistämien immuunipuolustusmekanismien säätelemisessä herpesinfektion aikana. Väitöskirjassa esitettävät tulokset ovat merkittäviä herpesvirusten biologian ymmärtämiseksi sekä lääke-, rokote- ja geenihoitokehityksen kannalta
Viimeksi päivitetty: 8.12.2015