Ihmistoiminnan vaikutukset boreaalisissa lähde-ekosysteemeissä

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, sali KTK112

Väitöksen aihe

Ihmistoiminnan vaikutukset boreaalisissa lähde-ekosysteemeissä

Väittelijä

Filosofian maisteri Kaisa Lehosmaa

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö

Oppiaine

Akvaattinen ekologia

Vastaväittäjä

Associate professor Tenna Riis, Aarhusin yliopisto

Kustos

Filosofian tohtori Jussi Jyväsjärvi, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Ihmisen toimet muuttavat lähde-ekosysteemien rakennetta ja toimintaa

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kahden keskeisen ihmistoiminnan, metsäojituksen ja pohjaveden laadun heikkenemisen, vaikutuksia pohjavesiriippuvaisiin lähde-ekosysteemeihin sekä arvioitiin elinympäristökunnostusten hydrologisia ja ekologisia vaikutuksia. Väitöskirjatyön tulokset osoittavat, että ihmisen toiminta aiheuttaa muutoksia lähde-ekosysteemien rakenteessa ja toiminnassa, ja luontainen palautuminen häiriöstä on hidasta. Elinympäristökunnostuksilla voidaan kuitenkin palauttaa luonnontilaisen kaltainen hydrologinen tila ja pian kunnostusten jälkeen havaittiin myös ensimmäisiä merkkejä lähdeluonnon monimuotoisuuden paranemisesta.

Tutkimuksen mukaan sekä metsäojitukset että pohjaveden laadun heikkeneminen aiheuttavat huomattavia muutoksia lähde-ekosysteemeissä. Erityisesti metsäojitukset hidastavat lähde-ekosysteemeille keskeisiä toimintoja ja johtavat sammallajiston muutokseen ja sen monimuotoisuuden taantumiseen. Pohjaveden laadun heikkeneminen, jota tutkimuksessa ilmennettiin kohonneilla nitraatti- ja kloridipitoisuuksilla, heikentää lähdelajiston monimuotoisuutta, muuttaa lajikoostumusta ja johtaa myös perustuotannon laskuun voimakkaammin kuormitetuissa lähteissä.

Elinympäristökunnostusten myötä lähteiden hydrologinen tila parani selvästi, kun pohja- ja pintaveden tasapaino palautui luonnontilaisten lähteiden kaltaiseksi. Kunnostusten ansiosta pohjaeläinlajisto palautui luonnontilaisten lähteiden kaltaiseksi ja vesisammalten määrä kasvoi. Näin ollen ensimmäisiä merkkejä lähdeluonnon monimuotoisuuden paranemisesta voitiin havaita. Muut ekologiset vaikutukset todettiin kuitenkin vähäisiksi, osittain siksi, että kunnostuksista oli kulunut vasta muutamia vuosia eikä eliöstö ollut ehtinyt täysin palautua.

Lähteet ja lähteiköt on metsälaissa luokiteltu erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi. Ihmisen toimet ovat kuitenkin heikentäneet merkittävästi pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien ekologista tilaa. Lähteiden ekologinen tila heijastelee yleensä muutoksia hydrologiassa, ja lähteiden kunnostamisella pyritään vaikuttamaan niiden ekologiaan parantamalla lähteiden hydrologista tilaa. Lähteiden kunnostukset ovat Suomessa viime vuosina yleistyneet, mutta niiden hydrologisia ja ekologisia vaikutuksia ei ole aiemmin juurikaan tutkittu.

Elinympäristökunnostuksilla voidaan väitöstutkimuksen valossa parantaa ihmistoiminnan muuttamien lähteiden hydrologista ja ekologista tilaa ja näin ollen kunnostus tarjoaa kustannus-tehokkaan keinon lähdelajiston suojeluun. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että pohjaveden hyvä määrällinen ja laadullinen tila on myös keskeinen edellytys monimuotoisten lähde-ekosysteemien säilymiselle.
Viimeksi päivitetty: 23.4.2018