Ilmaston lämpenemisen ekosysteemitason vaikutukset porolaidunnuspaineeltaan eroavilla tundra-alueilla
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Kuusamonsali (YB210)
Väitöksen aihe
Ilmaston lämpenemisen ekosysteemitason vaikutukset porolaidunnuspaineeltaan eroavilla tundra-alueilla
Väittelijä
Filosofian maisteri Maria Väisänen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, biologian laitos
Oppiaine
Kasviekologia
Vastaväittäjä
Professori Philip Wookey, Heriot-Watt University, Iso-Britannia
Kustos
Professori Jari Oksanen, Oulun yliopisto
Porolla monipuolinen rooli tunturin ekologiassa
Poro on merkittävä laiduntaja pohjoisessa, jossa ilmaston lämpeneminen on voimakasta. Porolaidunnus vaikuttaa kasvillisuuteen ja maaperään suoraan kasvinsyönnin kautta ja epäsuoraan tallauksen ja lannoitusvaikutuksen välityksellä.
Väitöstutkimuksessa poron laidunnusvaikutuksia ja niiden merkitystä ilmastonmuutoksen seurauksiin tutkittiin mereisellä tunturialueella, jossa laidunkiertoaita erottaa kaksi eri laidunpainetta. Kevyesti laidunnettu alue oli kasvillisuudeltaan varpuvaltainen, ja sen avainlaji oli pohjanvariksenmarja. Voimakkaasti laidunnettu alue oli heinä- ja saravaltainen, ja maaperän ravinteisuus oli suurempi. Voimakkaasti laidunnetulla alueella maaperään kerrostunut orgaaninen hiili oli kuitenkin maaperän lahottajamikrobeille koostumukseltaan vaikeammin hajotettavaa.
Kokeellisten mittausten perusteella ilmaston lämpeneminen kevyesti laidunnetulla alueella voimisti lähinnä varpukasvien, kuten pohjanvariksenmarjan ja vaivaiskoivun, kasvua. Lämpeneminen kasvatti voimakkaasti maaperän lahottajaeliöstön aktiivisuutta, mikä lisäsi maaperästä vapautuvan hiilidioksidin määrää kevyesti laidunnetulla alueella. Voimakkaasti laidunnetulla alueella lämpeneminen lisäsi varpuja vähemmän mutta voimisti ruohojen kasvua. Kasvien erilaisia stressitekijöitä vastaan tuottamien puolustusaineiden määrä ei suoraan reagoinut laidunnukseen, mutta lämpeneminen alensi pohjanvariksenmarjan puolustustasoa vain voimakkaasti laidunnetulla alueella.
Väitöstutkimus osoitti, että ilmaston lämpeneminen voi muuttaa tunturiluontoa eri tavalla riippuen poron laidunnuspaineesta. Erot johtuvat porolaidunnuksen vaikutuksista kasvilajistoon ja maaperän lahottajaeliöstön aktiivisuuteen. Löydös on merkittävä, sillä tämänhetkiset ennusteet ilmaston lämpenemisen vaikutuksista eivät ole huomioineet poron laidunpaineen alueellista vaihtelua.
Väitöstutkimuksessa poron laidunnusvaikutuksia ja niiden merkitystä ilmastonmuutoksen seurauksiin tutkittiin mereisellä tunturialueella, jossa laidunkiertoaita erottaa kaksi eri laidunpainetta. Kevyesti laidunnettu alue oli kasvillisuudeltaan varpuvaltainen, ja sen avainlaji oli pohjanvariksenmarja. Voimakkaasti laidunnettu alue oli heinä- ja saravaltainen, ja maaperän ravinteisuus oli suurempi. Voimakkaasti laidunnetulla alueella maaperään kerrostunut orgaaninen hiili oli kuitenkin maaperän lahottajamikrobeille koostumukseltaan vaikeammin hajotettavaa.
Kokeellisten mittausten perusteella ilmaston lämpeneminen kevyesti laidunnetulla alueella voimisti lähinnä varpukasvien, kuten pohjanvariksenmarjan ja vaivaiskoivun, kasvua. Lämpeneminen kasvatti voimakkaasti maaperän lahottajaeliöstön aktiivisuutta, mikä lisäsi maaperästä vapautuvan hiilidioksidin määrää kevyesti laidunnetulla alueella. Voimakkaasti laidunnetulla alueella lämpeneminen lisäsi varpuja vähemmän mutta voimisti ruohojen kasvua. Kasvien erilaisia stressitekijöitä vastaan tuottamien puolustusaineiden määrä ei suoraan reagoinut laidunnukseen, mutta lämpeneminen alensi pohjanvariksenmarjan puolustustasoa vain voimakkaasti laidunnetulla alueella.
Väitöstutkimus osoitti, että ilmaston lämpeneminen voi muuttaa tunturiluontoa eri tavalla riippuen poron laidunnuspaineesta. Erot johtuvat porolaidunnuksen vaikutuksista kasvilajistoon ja maaperän lahottajaeliöstön aktiivisuuteen. Löydös on merkittävä, sillä tämänhetkiset ennusteet ilmaston lämpenemisen vaikutuksista eivät ole huomioineet poron laidunpaineen alueellista vaihtelua.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024