Jännityksen vaikutus verenkierron säätelyyn

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 10

Väitöksen aihe

Jännityksen vaikutus verenkierron säätelyyn

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Olli-Pekka Piira

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, kardiologia

Oppiaine

Kardiologia

Vastaväittäjä

Professori Juhani Airaksinen, Turun yliopisto

Kustos

Professori Heikki Huikuri, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Hyvä kunto suojaa penkkiurheilijaa

Jännittävän urheilutapahtuman seuraamisen on havaittu hieman lisäävän sydänongelmia erityisesti sepelvaltimotautipotilailla. Syyt eivät ole selvillä. Tutkimuksen kohteena oli Oulun Kärppien jääkiekon mestaruussarjan pudotuspelien seuraamisen vaikutus sepelvaltimotautipotilaisiin ja terveisiin jääkiekkofaneihin. Verenkiertoa, autonomisen hermoston toimintaa, veren stressihormonien ja tulehdusta kuvaavien tekijöiden muutoksia sekä veren hyytymisistä mitattiin jäähallissa kiihkeää ottelua seuratessa. Lisäksi mitattiin tutkittavien henkilöiden fyysinen kunto polkupyörätestillä.

Aiemmin jännityksen aiheuttamia elimistön muutoksia on tutkittu keinotekoisesti laboratorioympäristössä. Tässä tutkimuksessa stressireaktioita mitattiin ensimmäistä kertaa todellisessa arkielämän tilanteessa.

Potilaiden verenpaineet kohosivat merkitsevästi tuntia ennen jääkiekkopeliä ollen koholla vielä tunnin ajan pelin jälkeen kontrollipäivään (ei pelipäivä) verrattuna. Ottelun aikana sepelvaltimotautipotilaiden verenpaineen keskiarvo oli 180/103 mmHg. Pelin aikana yksittäinen korkein arvo oli 220/120 mmHg. Sydämen syke oli korkeampi pelin ajan pysyen koholla kahden tunnin ajan pelin jälkeen. Lisäksi sydäntä suojaava sydämen sykevaihtelu heikentyi pelin aikana kontrollipäivään verrattuna.

Veren stressihormonit ja tulehdusta kuvaavat muuttujat nousivat pelin aikana, mutta veren hyytymistekijät eivät muuttuneet. Potilailla muutokset olivat suurempia kuin terveillä. Lisäksi ottelun aikana sydämen sykevaihtelu laski potilailla, mutta ei muuttunut terveillä tutkittavilla. Polkupyörätestin maksimaalinen suorituskyky oli yhteydessä jääkiekkopelin aikana mitattuun verisuonten supistusta aiheuttavaan stressihormoniin (endothelin-1). Mitä parempi oli fyysinen kunto, sen matalammat endothelin-1-arvot mitattiin jääkiekkopelin aikana.

Yhteenvetona todetaan autonomisen hermoston muutosten ja verisuonten supistumisen voivan osittain selittää sydäntapahtumien lisääntymisen vapaa-ajan tunne-elämyksessä. Jääkiekkopelin jännitys muuttaa sepelvaltimoiden repeämisherkkyyttä kuvaavia tekijöitä. Hyvä fyysinen suorituskyky oli yhteydessä pienempään stressireaktioon jääkiekkopelin aikana ja näinollen hyvä fyysinen suorituskyky voi suojata jännityksen aiheuttamilta sydänongelmilta.
Viimeksi päivitetty: 5.11.2015