Kaksiportainen vuorovaikutteinen koulutus- ja hallintomalli hoitajien tekemien vieritutkimusten laadun parantamiseksi. Mallin soveltaminen veren glukoosimääritykseen
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 9
Väitöksen aihe
Kaksiportainen vuorovaikutteinen koulutus- ja hallintomalli hoitajien tekemien vieritutkimusten laadun parantamiseksi. Mallin soveltaminen veren glukoosimääritykseen
Väittelijä
Terveystieteiden maisteri Liisa Lehto
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos
Oppiaine
Kliininen laboratoriotiede, Kliininen kemia
Vastaväittäjä
Professori Onni Niemelä, Tampereen yliopisto
Kustos
Professori Juha Risteli, Oulun yliopisto
Hoitajien tekemien laboratoriotutkimusten eli ns. vieritutkimusten laatua voidaan parantaa heidän koulutukseensa kehitetyllä kaksiportaisella koulutusmallilla
Väitöstutkimuksessa laboratorioalan ammattilaiset kehittivät sairaalan ja terveyskeskuksen hoitajille tarkoitetun kaksiportaisen koulutusmallin, jota käyttämällä voitiin parantaa hoitajien tekemien vieritutkimusten oikeellisuutta. Koulutusmallin avulla he saavuttivat käytännössä saman laatutason kuin laboratoriohoitajat. Hyvä, kerran saavutettu laatutaso säilyi myös pitkällä aikajaksolla.
Perinteisen laboratorion ulkopuolella, potilaan lähellä sairaalassa ja perusterveydenhuollossa tehtäviä laboratoriotutkimuksia kutsutaan vieritutkimuksiksi. Aiemmin ne tunnettiin nimellä ”pikakoe”. Vieritutkimuksille on tyypillistä, että niitä tehdään useimmiten silloin, kun tulos halutaan saada nopeasti ennen hoitopäätöstä tai tulevaa toimenpidettä. Laboratorioammattilaisten sijaan määrityksiä tekevät yhä useammin hoitajat sairaalan eri yksiköissä ja perusterveydenhuollossa. Näillä hoitajilla on erilainen ammatillinen peruskoulutus, kuten perushoitajan tai sairaanhoitajan koulutus, ja heillä on vähän tai ei ollenkaan tietoa laboratoriomenetelmistä. Vieritutkimusten näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta niihin sisältyy useita eri vaiheita, joissa on mahdollisuus tehdä virheitä. Niillä voi olla potilaiden hoitoon kielteinen vaikutus.
Tutkimuksessa kehitettiin hoitajien vieritutkimustoimintaan koulutus- ja hallintomalli, joka toimisi sekä sairaalassa että terveyskeskuksessa. Mallin tavoitteena oli käyttää suhteellisen vähän koulutusta antavan laboratorion resursseja ja saavuttaa silti hyvä laadullinen lopputulos. Strategiaksi valittiin kaksiportainen, vuorovaikutteinen koulutusmalli, jossa laboratorioammattilaiset kouluttivat sairaalan ja perusterveydenhuollon yksiköissä ns. yhdyshenkilöt, jotka puolestaan kouluttivat edelleen oman yksikkönsä muut hoitajat tekemään vieritutkimuksia.
Tutkimuksessa mallina käytettiin verensokerinmääritystä, joka on yleisin vieritutkimus. Tutkimukseen osallistui hoitajia, jotka oli koulutettu kaksiportaisella koulutusmallilla vieritutkimusten tekemiseen, sekä hoitajia, jotka eivät olleet saaneet vastaavaa koulutusta. Kehitetyn mallin mukaan koulutetut hoitajat saavuttivat käytännössä saman laatutason kuin laboratoriohoitajat. Saavutettu laatutaso säilyi myös pitkällä aikajaksolla. Kehitettyä koulutusmallia voidaan soveltaa myös muihin vieritutkimuksiin.
Perinteisen laboratorion ulkopuolella, potilaan lähellä sairaalassa ja perusterveydenhuollossa tehtäviä laboratoriotutkimuksia kutsutaan vieritutkimuksiksi. Aiemmin ne tunnettiin nimellä ”pikakoe”. Vieritutkimuksille on tyypillistä, että niitä tehdään useimmiten silloin, kun tulos halutaan saada nopeasti ennen hoitopäätöstä tai tulevaa toimenpidettä. Laboratorioammattilaisten sijaan määrityksiä tekevät yhä useammin hoitajat sairaalan eri yksiköissä ja perusterveydenhuollossa. Näillä hoitajilla on erilainen ammatillinen peruskoulutus, kuten perushoitajan tai sairaanhoitajan koulutus, ja heillä on vähän tai ei ollenkaan tietoa laboratoriomenetelmistä. Vieritutkimusten näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta niihin sisältyy useita eri vaiheita, joissa on mahdollisuus tehdä virheitä. Niillä voi olla potilaiden hoitoon kielteinen vaikutus.
Tutkimuksessa kehitettiin hoitajien vieritutkimustoimintaan koulutus- ja hallintomalli, joka toimisi sekä sairaalassa että terveyskeskuksessa. Mallin tavoitteena oli käyttää suhteellisen vähän koulutusta antavan laboratorion resursseja ja saavuttaa silti hyvä laadullinen lopputulos. Strategiaksi valittiin kaksiportainen, vuorovaikutteinen koulutusmalli, jossa laboratorioammattilaiset kouluttivat sairaalan ja perusterveydenhuollon yksiköissä ns. yhdyshenkilöt, jotka puolestaan kouluttivat edelleen oman yksikkönsä muut hoitajat tekemään vieritutkimuksia.
Tutkimuksessa mallina käytettiin verensokerinmääritystä, joka on yleisin vieritutkimus. Tutkimukseen osallistui hoitajia, jotka oli koulutettu kaksiportaisella koulutusmallilla vieritutkimusten tekemiseen, sekä hoitajia, jotka eivät olleet saaneet vastaavaa koulutusta. Kehitetyn mallin mukaan koulutetut hoitajat saavuttivat käytännössä saman laatutason kuin laboratoriohoitajat. Saavutettu laatutaso säilyi myös pitkällä aikajaksolla. Kehitettyä koulutusmallia voidaan soveltaa myös muihin vieritutkimuksiin.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024