Kardiometabolisten riskitekijöiden varhainen alkuperä: Elinkaariepidemiologia ja reaktioreitit

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Auditorio F202, Aapistie 5B; etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/64441643136?pwd=cUpTazZzNVd5MXA4UlE0Q3dqajJSUT09

Väitöksen aihe

Kardiometabolisten riskitekijöiden varhainen alkuperä: Elinkaariepidemiologia ja reaktioreitit

Väittelijä

FM Priyanka Choudhary

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö

Oppiaine

Epidemiologia

Vastaväittäjä

Professori Cecilie Svanes, Bergenin Yliopisto

Kustos

Professori Sylvain Sebert, Oulun Yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Varhaisten vastoinkäymisten vaikutus aikuisiän kardiometaboliseen terveyteen

Varhaisesta iästä lähtien haitalliset kokemukset vaikuttavat merkittävästi alttiuteen sairastua kardiometabolisiin sairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen, jotka ovat yleisimpiä kroonisia sairauksia maailmanlaajuisesti. Vielä ei tiedetä, miten biologisen terveyden, sosiaalisen aseman, psykologisen hyvinvoinnin ja ympäristötekijöiden vuorovaikutukset kasautuvat elinkaaren aikana ja määrittävät lopulta yksilön terveyden.

Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli syventää varhaisiän haitallisten kokemusten pitkäaikaisvaikutusten ja niiden biologisten tekijöiden ymmärrystä yhdistettynä perittyihin käyttäytymis- ja psykososiaalisiin tekijöihin sekä niiden taustalla oleviin epigeneettisiin mekanismeihin. Tutkimus suunniteltiin ensisijaisesti Pohjois-Suomen syntymäkohorteille 1966 ja 1986, joiden aineisto kattaa tutkittavien koko elinkaaren raskaudesta, syntymästä, lapsuudesta ja murrosiästä aina aikuisuuteen saakka. Lisäksi laajan kansainvälisen yhteistyön kautta otettiin mukaan useita kohortteja Euroopasta, Yhdysvalloista ja Australiasta. Näiden aineistojen avulla voitiin vahvistaa havaintojen yleistettävyyttä sekä selvittää maakohtaisia eroja.

Väitöskirjan ensimmäinen osatyö tarkasteli äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin yhteyttä lapsen kardiometabolisiin riskitekijöihin aikuisiässä epigeneettisten muutosten välityksellä. Työssä havaittiin, että normaalista poikkeava DNA-metylaatio GFI1-geenissä (merkittävä tupakointiin liittyvä epigeneettinen markkeri) oli yhteydessä kohonneisiin verenpaine- ja triglyseridiarvoihin sekä korkeampaan riskiin sairastua lihavuuteen aikuisiällä. Toisessa osatyössä tarkasteltiin äidin raskaudenaikaisia riskitekijöitä, jotka ryhmiteltiin biologisiin ja psykososiaalisiin tekijöihin ja jotka olivat samankaltaisessa yhteydessä raskauden lopputulokseen kahdessa etnisesti erilaisessa väestössä (suomalaiset ja alankomaalaiset). Näistä biopsykososiaalisista riskitekijöistä luotu yhdistelmämuuttuja oli yhteydessä alhaisempaan syntymäpainoon. Kolmas osatyö osoitti selvästi, että alhainen syntymäpaino on edelleen merkittävä tyypin 2 diabeteksen riskitekijä. Yksilön koko elämän aikana tapahtuvat painonmuutokset lisäsivät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen erityisesti silloin, kun ylipaino ulottui lapsuudesta aikuisuuteen. Tupakoimattomuus ja korkeampi koulutustaso olivat merkittäviä elämäntapamuuttujia aikuisuudessa alentaen riskiä. Tämä on tärkeä löydös, kun ajatellaan ylipainon ja metabolisten sairauksien maailmanlaajuista yleistymistä. Suuremmassa riskissä olevien yksilöiden tunnistaminen varhain voi auttaa interventioissa suunnittelussa sekä yksilöllisten suositusten antamisessa.

Tämä työ osoitti, että biologiset, psykologiset ja sosiaaliset riskitekijät sekoittuvat elinkaaren aikana ja vaikuttavat suoraan raskauden lopputulokseen sekä myöhempään kardiometaboliseen terveyteen. DNA-metylaatio osoittautui biomarkkeriksi, joka yhdisti tupakoinnin verenpainetautiin, hypertrigyseridemiaan ja lihavuuteen. Työ muodostaa vahvan perustan tulevalle tutkimukselle, jonka avulla voidaan löytää uusia epigeneettisiä markkereita terveyteen liittyville riskitekijöille (BMI, lihavuus, koulutustaso, jne.). Biopsykososiaalinen malli voi auttaa kliinikoita tunnistamaan suuremmassa riskissä olevat äidit ja lapset. Huomionarvoista on myös, että tutkimuksessa käytetyt mittaukset on hankittu suomalaisista äitiysneuvoloista, joten näillä löydöksillä voi olla välittömät kliiniset soveltamiskohteet biologisten ja psykososiaalisten riskitekijöiden tunnistamisessa ja ehkäisyssä.
Viimeksi päivitetty: 26.4.2021