Käsi-ihottuman riskitekijät ja liitännäissairastavuus Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Luentosali 8, Oulun yliopistollinen sairaala

Väitöksen aihe

Käsi-ihottuman riskitekijät ja liitännäissairastavuus Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Marjut Koskelo

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö (OY)

Oppiaine

Lääketiede

Vastaväittäjä

Dosentti Johanna Höök-Nikanne, Lohjan sairaala, HUS

Kustos

Dosentti Laura Huilaja , Kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö (OY)

Lisää tapahtuma kalenteriin

Käsi-ihottuman riskitekijät ja liitännäissairastavuus Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966

Käsi-ihottumaa sairastavilla lisääntynyt riski mielialaoireiluun

Käsi-ihottuma on yksi tavallisimmista tulehduksellisista ihosairauksista, ja sitä sairastaa elämänsä aikana jopa viidesosa aikuisista. Käsi-ihottumaa esiintyy yleisimmin naisilla ja nuorilla aikuisilla. Kliininen kuva vaihtelee taudin vaiheen mukaan, ja sen tavallisimpia oireita on kutina, kipu ja polttelu. Käsi-ihottumalla on taipumus uusiutua ja kroonistua, mikä heikentää merkittävästi elämänlaatua ja työkykyä. Etenkin työperäinen käsi-ihottuma aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.

Tutkimuksessa selvitettiin käsi-ihottuman riskitekijöitä lapsuudesta alkaen. Atooppisen ihottuman lisäksi myös muut atooppiset sairaudet sekä vanhempien atooppinen ihottuma tai allerginen nuha lisäsivät käsi-ihottuman riskiä. Myös elämäntavoilla voi olla merkitystä käsi-ihottuman kehittymiseen: Tutkimuksen mukaan lihavuus voi lisätä käsi-ihottuman riskiä, kun taas kohtuullinen ja raskas liikunta näyttäisivät suojaavan siltä.

Tutkimus osoitti lisäksi, että käsi-ihottumaa sairastavilla on enemmän masennus- ja ahdistusoireilua. Myös alttius infektioihin näyttäisi olevan suurentunut käsi-ihottumaa sairastavilla. Kliinisessä työssä tulisi käsi-ihottumapotilaat arvioida kokonaisvaltaisesti huomioiden mahdollinen somaattinen ja psykiatrinen liitännäissairastavuus.

Oulun yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa hyödynnettiin Pohjois-Suomen syntymäkohortin 1966 (NFBC1966) 46-vuotistutkimuksen aineistoa, joka sisälsi kliinisen tutkimuksen lisäksi laajat terveys- ja elämäntapakyselyt. Syntymäkohortin aineistoa on kerätty tutkittavien syntymästä lähtien, ja sitä on täydennetty vanhempien tiedoilla.
Luotu 5.11.2025 | Muokattu 7.11.2025