Kasvojen asymmetria ja purentaelimistön toimintahäiriöt: Tulokset kaksostutkimuksesta ja Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortista

Väitöskirjatyö osoittaa, että pureskelutapa voi vaikuttaa kasvojen symmetriaan enemmän kuin perimä. Pitkäaikaisen toispuoleisen pureskelun havaittiin liittyvän leuan tilavuuden muutoksiin, mikä viittaa siihen, että purentaelimistö mukautuu käyttötapojen mukaan. Lisäksi tutkimus todistaa, että purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) ovat yleisiä suomalaisilla, nuorilla 33–35-vuotiailla aikuisilla, ja liittyvät usein myös psyykkiseen hyvinvointiin.

Kasvojen 3D-mallien pohjalta tehtyjen analyysien perusteella havaittiin, että toispuoleinen pureskelu aiheuttaa muutoksia leuan rakenteeseen: leuan tilavuus kasvaa suuremmaksi vastakkaisella puolella kuin sillä, jota henkilö käyttää mieluiten pureskeluun. Tulokset viittaavat siihen, että toiminnalliset tekijät ovat perimää merkittävämpiä tekijöitä kasvojen asymmetrian syntymisessä. Tutkimuksessa huomattiin myös, että naisilla kasvot olivat keskimäärin symmetrisemmät kuin miehillä. Lisäksi poistettujen hampaiden määrällä havaittiin yhteys pureskelupuoleen; tutkittavat suosivat pureskellessaan sitä puolta, jossa hampaita on enemmän jäljellä.

Oulun yliopistossa toteutetussa poikkileikkaustutkimuksessa oli edelleen tavoitteena selvittää purentaelimistön toimintahäiriöiden yleisyyttä Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortissa. Lähes joka kolmannella tutkituista oli vähintään yksi TMD-oire, yleisimmin kasvokipua. TMD-diagnoosi asetettiin yli neljännekselle, lihaskivun ollessa yleisin diagnoosi. TMD-kivut ja niihin liittyvät diagnoosit olivat naisilla kaksi kertaa miehiä yleisempiä, ja ne liittyivät merkittävästi myös masennus- ja ahdistusoireisiin sekä sosioekonomiseen ryhmään.

Tutkimusta varten liettualaisista samaa sukupuolta olevista kaksosista sekä 33–35-vuotiaista vuoden 1986 syntymäkohorttilaisista otettiin kasvokuvat kolmiulotteisen pehmytkudoskuvantamisen keinoin ja määritettiin parempana pidetty pureskelupuoli. Osallistujamääriksi saatiin 212 kaksosta ja 1788 kohorttiin kuuluvaa aikuista, joille lisäksi tehtiin vuosina 2019–2020 lääketieteelliset ja suun terveydentilan tutkimukset.

Tulokset lisäävät ymmärrystä siitä, miten arkipäiväiset toiminnot, kuten pureskelu, vaikuttavat kasvojen rakenteeseen. Purentaelimistön kivut näyttävät olevan nuorilla aikuisilla yleisiä, joten terveydenhuollossa olisi tärkeää keskittyä tunnistamaan riskiyksilöt, unohtamatta psykososiaalisten ja sosiodemografisten tekijöiden merkitystä kokonaisuuteen.