Kasvu ja kasvamattomuus yrittäjämäisissä talouksissa. Analyysi Suomen, Israelin ja Piilaakson startup-teollisuudesta ja kokeellisesta voittaja- yritysten rakentamisesta

Väitöstutkimus pureutuu syihin, miksi Suomessa ei ole syntynyt nykyistä enempää kansainvälisiksi menestystarinoiksi kasvaneita startup-yrityksiä. Näin on siitäkin huolimatta, että lähtökohdat näyttävät hyviltä ja julkinen panostus on merkittävää.

Suomen talouden ja työllisyyden kehityksen kannalta on keskeistä saada enemmän ulos siitä innovaatiopotentiaalista, joka meillä on vallinnut pitkään. Väitöskirja tarjoaa kattavan analyysin Suomen, Israelin ja Piilaakson startup-teollisuuden kehityksestä usean vuosikymmenen ajalta ja näyttää miten tuo historia auttaa ymmärtämään, miksi emme ole saaneet Suomessa kaikkea irti potentiaalistamme.

Tutkimuksessa on kehitetty teoria startup-teollisuuden toiminnasta. Uuden teorian avulla kasvuhakuisiin startup-yrityksiin liittyvien talouden toimijoiden sekä instituutioiden kehittymistä, toimintaa ja resurssiallokaatiota voidaan tarkastella eri maantieteellisillä alueilla.

Tutkimuksen lähtökohtana oli tosiasia, että olemme monessa rankingissa maailman kärkitasoa, kun mitataan esimerkiksi innovatiivisuutta, kilpailukykyä tai koulutusta. Lisäksi julkiset investoinnit yrittäjyyden edistämiseksi ovat merkittäviä, mutta lopputulokset maailmalla menestyvien startuppien muodossa ovat vielä heikot. Tähän etsittiin ratkaisua käymällä läpi koko startup-teollisuuden historia ja haastattelemalla eri toimijoita Suomessa, Israelissa ja Piilaaksossa.

Väitöstutkimuksessa analysoidaan ensin tutkimuskohteena olevien Suomen, Israelin ja Piilaakson startup-teollisuuden kehityspolut 1950-luvulta nykyhetkeen. Tämän jälkeen Suomea verrataan pääasiassa Israeliin, koska maiden startup-teollisuudet olivat rakenteellisesti 1980-luvun lopulla samankaltaisessa tilanteessa. Tutkimustulokset osoittavat, miten Suomen ja Israelin välillä syntyi merkittäviä eroja startup-teollisuuden rakenteissa ja suorituskyvyssä 1990-luvulta alkaen erityisesti pörssilistautumisten ja yrityskauppojen sekä pääomasijoitustoimialan kehityksen välillä.

Väitöstutkimuksen johtopäätösten perusteella Suomen startup-teollisuuden toiminta perustuu historiallisesti Israelista ja Piilaaksosta poikkeavaan näkemykseen yritysten kehityksestä, sen vaatimustasosta ja tavoitteista.

Suomen kohdalla kysymys ei ole niinkään potentiaalisten innovaatioiden määrästä, vaan startup-teollisuuden heikommasta kyvystä viedä innovaatiot menestyväksi liiketoiminnaksi kansainvälisillä markkinoilla. Tämä tilanne on vallinnut pitkään ja sitä on ylläpitänyt suureksi kasvanut startup-teollisuuden toimintaan vaikuttava julkisten toimijoiden joukko. Kyse ei ole vain yksittäisistä yrityksistä vaan koko startup-teollisuudesta ja siitä, miten hyvät ideat saadaan jalostettua voittaviksi yrityksiksi.

Johtopäätösten perusteella Suomen startup-teollisuuden toimijarakennetta, käytettäviä rahoitusinstrumentteja sekä työnjakoa yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä on uudistettava. Lisäksi tavoitetasoa on nostettava ja vastuuta tulosten saavuttamisesta lisättävä. Tällöin vuosikymmeniä alisuoriutunut startup-teollisuutemme saadaan toimimaan tehokkaammin ja paine voittavien yritysten rakentamisesta laajennettua entistä useamman startup-teollisuuden toimijan harteille.