Kehollisuus, materiaalisuus ja oppimisen mahdollisuudet – Vuorovaikutuksen rakentuminen suomi toisena kielenä -kauppaharjoituksissa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, LO124
Väitöksen aihe
Kehollisuus, materiaalisuus ja oppimisen mahdollisuudet – Vuorovaikutuksen rakentuminen suomi toisena kielenä -kauppaharjoituksissa
Väittelijä
FM Katriina Rantala
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Kielet ja kirjallisuus
Oppiaine
Suomen kieli
Vastaväittäjä
Apulaisprofessori Katariina Harjunpää, Tampereen yliopisto
Kustos
Dosentti Maria Frick, Oulun yliopisto
Materiaalien ja kehollisen toiminnan merkitys osana suomen kielen oppimistilanteita
Väitöskirjassani tarkastelen suomi toisena kielenä -aikuisopiskelijoiden vuorovaikutusta luokkahuoneessa toteutetuissa vertaisharjoituksissa. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti vuorovaikutuksen kehollisuus ja oppimateriaalien käyttö, jotka ovat keskeisessä roolissa tutkituissa harjoituksissa. Aineisto koostuu tilanteista, joissa opiskelijat harjoittelevat kauppa-asiointia käyttäen erilaisia opetusmateriaaleja.
Tutkimuksen teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä on multimodaalinen keskustelunanalyysi, joka tarkastelee vuorovaikutuksen ilmiöitä mikrotasolla. Multimodaalisessa keskustelunanalyysissä tarkastellaan kaikkia vuorovaikutuksen resursseja mahdollisesti merkityksellisinä, jolloin puhe on vain yksi resurssi muiden joukossa.
Lähestyn harjoitusvuorovaikutusta eri näkökulmista tavoitteenani valaista sitä, mitkä seikat vaikuttavat harjoituksen kulkuun ja siinä syntyviin oppimisen mahdollisuuksiin. Tarkastelen sitä, miten esimerkiksi osoittavat eleet ovat mukana merkitysten muodostamisessa kielenoppimistilanteissa, millä tavalla materiaalien käsittely ja niiden fyysinen muoto vaikuttavat vuorovaikutuksen etenemiseen ja millä tavalla tilanteessa käsitellään kieleen liittyviä ongelmia sanallisen ja kehollisen toiminnan kautta. Tutkimuksessa pohditaan teoreettisella tasolla myös eleiden asemaa osana kieltä.
Tutkimus valottaa kielen oppitunnilla keskeisten vertaisharjoitusten vuorovaikutuksen rakentumiseen liittyviä ilmiöitä. Tutkimus osoittaa, että tilanteen materiaaliset resurssit, esimerkiksi oppimateriaalit fyysisinä esineinä, ovat keskeisessä roolissa siinä, millaiseksi vuorovaikutustilanne laajemmallakin tasolla rakentuu. Tutkimuksessa keskeisenä on kysymys oppimateriaalien autenttisuudesta verrattuna luokan ulkopuolisiin tilanteisiin: autenttisen kaltaiset materiaalit voivat edistää harjoitusvuorovaikutusta, mutta on myös huomattava luokkahuoneen ja autenttisten tilanteiden erilaiset tavoitteet.
Tutkimuksen teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä on multimodaalinen keskustelunanalyysi, joka tarkastelee vuorovaikutuksen ilmiöitä mikrotasolla. Multimodaalisessa keskustelunanalyysissä tarkastellaan kaikkia vuorovaikutuksen resursseja mahdollisesti merkityksellisinä, jolloin puhe on vain yksi resurssi muiden joukossa.
Lähestyn harjoitusvuorovaikutusta eri näkökulmista tavoitteenani valaista sitä, mitkä seikat vaikuttavat harjoituksen kulkuun ja siinä syntyviin oppimisen mahdollisuuksiin. Tarkastelen sitä, miten esimerkiksi osoittavat eleet ovat mukana merkitysten muodostamisessa kielenoppimistilanteissa, millä tavalla materiaalien käsittely ja niiden fyysinen muoto vaikuttavat vuorovaikutuksen etenemiseen ja millä tavalla tilanteessa käsitellään kieleen liittyviä ongelmia sanallisen ja kehollisen toiminnan kautta. Tutkimuksessa pohditaan teoreettisella tasolla myös eleiden asemaa osana kieltä.
Tutkimus valottaa kielen oppitunnilla keskeisten vertaisharjoitusten vuorovaikutuksen rakentumiseen liittyviä ilmiöitä. Tutkimus osoittaa, että tilanteen materiaaliset resurssit, esimerkiksi oppimateriaalit fyysisinä esineinä, ovat keskeisessä roolissa siinä, millaiseksi vuorovaikutustilanne laajemmallakin tasolla rakentuu. Tutkimuksessa keskeisenä on kysymys oppimateriaalien autenttisuudesta verrattuna luokan ulkopuolisiin tilanteisiin: autenttisen kaltaiset materiaalit voivat edistää harjoitusvuorovaikutusta, mutta on myös huomattava luokkahuoneen ja autenttisten tilanteiden erilaiset tavoitteet.
Viimeksi päivitetty: 25.9.2025