Kielellisten ja sosiaaliskommunikatiivisten vaikeuksien sekä fyysisen aktiivisuuden ja mielenterveysongelmien yhteys palveluskelpoisuuteen Puolustusvoimien kutsunnoissa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
F202-sali
Väitöksen aihe
Kielellisten ja sosiaaliskommunikatiivisten vaikeuksien sekä fyysisen aktiivisuuden ja mielenterveysongelmien yhteys palveluskelpoisuuteen Puolustusvoimien kutsunnoissa
Väittelijä
Lääketieteen kandidaatti Jan Silvala
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö
Oppiaine
Psykiatria
Vastaväittäjä
Professori Markus Jokela, Helsingin yliopisto
Kustos
Dosentti Tuula Hurtig, Oulun yliopisto
Kielellisten ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksien sekä fyysisen aktiivisuuden ja mielenterveysongelmien yhteys palveluskelpoisuuteen Puolustusvoimien kutsunnoissa
Kielellisten ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksien tiedetään olevan yhteydessä sosiaalisten suhteiden ja mielenterveyden ongelmiin sekä fyysiseen aktiivisuuteen. Aiempi tutkimus näistä tekijöistä nuorten miesten keskuudessa sekä yhteydestä varusmiespalveluskelpoisuuteen on kuitenkin vähäistä.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kielellisten ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksien, masennus- ja ahdistusoireiden, fyysisen aktiivisuuden, arvion omasta fyysisestä kunnosta ja palveluskelpoisuuden välisiä yhteyksiä kutsuntoihin osallistuneiden nuorten miesten keskuudessa. Tutkimus on osa Nuoret Pohjoisessa -hanketta ja aineisto on kerätty 2614 mieheltä (keski-ikä 18.1), jotka osallistuivat Puolustusvoimien kutsuntoihin vuonna 2014. Tutkittavat täyttivät tutkimuslomakkeen, joka sisälsi kysymyksiä liittyen lukemiseen, kirjoittamiseen, puheen ymmärtämiseen ja tuottamiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen, omaan arvioon fyysisestä kunnosta, sekä masennuksen ja ahdistuksen seulontakyselyt. Nuorten miesten palveluskelpoisuusluokka (palveluskelpoinen, pysyvä tai tilapäinen vapautus) saatiin kutsuntalautakunnalta.
Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien sekä puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeuksien havaittiin olevan yhteydessä vapautukseen palveluksesta kutsuntatilanteessa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet lisäsivät todennäköisyyttä tulla vapautetuksi palveluksesta. Masennuksen ja ahdistuksen oireet lisäsivät todennäköisyyttä vapautukselle, ja olivat myös yhteydessä sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksiin. Parempi arvio omasta fyysisestä kunnosta sekä suurempi fyysisen aktiivisuuden määrä vähensivät todennäköisyyttä vapautukselle, mutta todennäköisyys oli entistä matalampi, mikäli tutkittavalla esiintyi samaan aikaan riittävät sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot.
Kielellisiä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia, masennuksen ja ahdistuksen oireita sekä fyysistä aktiivisuutta tulisi seuloa ja tukea tulisi tarjota osana kutsuntaprosessia palveluskelpoisuuden parantamiseksi. Lisää tutkimusta tarvitaan näiden vaikeuksien välisistä yhteyksistä sekä sen arvioimiseksi, miten niitä kokevat nuoret miehet pärjäävät varusmiespalveluksessa.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kielellisten ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksien, masennus- ja ahdistusoireiden, fyysisen aktiivisuuden, arvion omasta fyysisestä kunnosta ja palveluskelpoisuuden välisiä yhteyksiä kutsuntoihin osallistuneiden nuorten miesten keskuudessa. Tutkimus on osa Nuoret Pohjoisessa -hanketta ja aineisto on kerätty 2614 mieheltä (keski-ikä 18.1), jotka osallistuivat Puolustusvoimien kutsuntoihin vuonna 2014. Tutkittavat täyttivät tutkimuslomakkeen, joka sisälsi kysymyksiä liittyen lukemiseen, kirjoittamiseen, puheen ymmärtämiseen ja tuottamiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen, omaan arvioon fyysisestä kunnosta, sekä masennuksen ja ahdistuksen seulontakyselyt. Nuorten miesten palveluskelpoisuusluokka (palveluskelpoinen, pysyvä tai tilapäinen vapautus) saatiin kutsuntalautakunnalta.
Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien sekä puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeuksien havaittiin olevan yhteydessä vapautukseen palveluksesta kutsuntatilanteessa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet lisäsivät todennäköisyyttä tulla vapautetuksi palveluksesta. Masennuksen ja ahdistuksen oireet lisäsivät todennäköisyyttä vapautukselle, ja olivat myös yhteydessä sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksiin. Parempi arvio omasta fyysisestä kunnosta sekä suurempi fyysisen aktiivisuuden määrä vähensivät todennäköisyyttä vapautukselle, mutta todennäköisyys oli entistä matalampi, mikäli tutkittavalla esiintyi samaan aikaan riittävät sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot.
Kielellisiä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia, masennuksen ja ahdistuksen oireita sekä fyysistä aktiivisuutta tulisi seuloa ja tukea tulisi tarjota osana kutsuntaprosessia palveluskelpoisuuden parantamiseksi. Lisää tutkimusta tarvitaan näiden vaikeuksien välisistä yhteyksistä sekä sen arvioimiseksi, miten niitä kokevat nuoret miehet pärjäävät varusmiespalveluksessa.
Viimeksi päivitetty: 5.5.2025