Kiireettömien ensihoitotehtävien hoidon tarpeen arviointi puhelinsairaanhoitajan toteuttamana

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Luentosali F202 (Aapistie 5 B)

Väitöksen aihe

Kiireettömien ensihoitotehtävien hoidon tarpeen arviointi puhelinsairaanhoitajan toteuttamana

Väittelijä

Terveystieteiden maisteri Petri Roivainen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen ja terveyshallintototieteen tutkimusyksikkö

Oppiaine

Hoitotiede

Vastaväittäjä

Dosentti Heikki Paakkonen, Itä-Suomen yliopisto

Kustos

Professori Maria Kääriäinen, Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Puhelimessa tehtävä hoidon tarpeen arviointi vähentää ensihoidon kiireettömiä tehtäviä ja voi tuoda säästöjä ensihoitopalvelun järjestämiseen

Puhelimessa tehty hoidon tarpeen arviointi (PHTA) vähensi ensihoidon kiireettömiä tehtäviä peräti kolmanneksella, ja myös potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kiireettömien tehtävien vähentyessä ensihoidon resursseja voitaisiinkin kohdistaa paremmin hätätilapotilaiden hoitoon. Tiedot selviävät Oulun yliopistossa väittelevän TtM Petri Roivaisen väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla puhelimessa tehtävään hoidon tarpeen arviointiin ohjattujen kiireettömien ensihoidon potilaiden hoidon tarpeita, palveluiden käyttöä ja potilastyytyväisyyttä sekä ensihoidon ja PHTA:n resurssien käyttöä ja kustannusten jakaantumista.

Puhelimessa tehtävää hoidon tarpeen arviointia ensihoidon kiireettömille potilaille ei ole Suomessa ennen kokeiltu, eikä tutkimustietoa sen vaikutuksista tehtävämääriin, resursseihin, kustannuksiin tai potilastyytyväisyyteen ole ollut saatavilla.

Tutkimukseen liittyvä pilotti toteutettiin Kainuun sairaanhoitopiirissä maalis-huhtikuun aikana vuonna 2018. Siihen osallistui 765 kiireetöntä ensihoidon potilasta, jotka hätäkeskukseen soiton ja riskinarvioinnin jälkeen ohjattiin ensihoidon sijaan sairaanhoitajan puhelimitse tekemään hoidon tarpeen arviointiin.

Yleisimmät hätäkeskukseen soiton syyt olivat epäselvät oireet ja heikentynyt yleistila, tuki- ja liikuntaelinten oireet, kaatumiset sekä mielenterveysongelmat ja päihteiden väärinkäyttö. Tutkimuksen mukaan ensihoidon kiireettömien potilaiden hoidon tarpeet voidaan arvioida hyvin puhelimessa. Lähes viidenneksellä kiireettömistä potilaista tilanne hoitui puhelimessa annetulla ohjauksella ja neuvonnalla, kun taas vajaa viidennes potilaista voitiin ohjata muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Loput potilaista (63 %) hoidettiin tavanomaisen ensihoidon toimesta, ja heistäkin vain noin puolet tarvitsi ensihoidon kuljetusta jatkohoitoon.

Ensihoidon ja päivystysten tehtävämäärien nousu kiireettömien asioiden vuoksi on kansainvälisesti tunnistettu ilmiö kaikkialla hyvinvointiyhteiskunnissa. Kansainvälisissä tutkimuksissa puhelimessa tehtävän hoidon tarpeen arvioinnin on osoitettu vähentävän päivystyksen ja ensihoidon työmäärää. Suomalaiset hätäkeskuspäivystäjät eivät ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä, eivätkä he siten voi tehdä hoidon tarpeen arviointia puhelimitse. Suomessakin on saatu osittain käynnistettyä 116117-päivystysapu, joka pyrkii vastaamaan kansalaisten akuutteihin tarpeisiin puhelinohjauksella ja -neuvonnalla. Palvelu ei ole kuitenkaan kaikkialla Suomessa käytössä, eikä sitä ole saatu integroitua hätäkeskuksen toimintaan.

Väitöstutkimuksen mukaan PHTA:n integroiminen 116117-päivystyapuun, hätäkeskuksen toimintaan ja ensihoitopalveluun voi lisätä potilastyytyväisyyttä, tuottaa säästöjä ja hillitä ensihoitopalvelun nousevia kustannuksia. Säästöjen lisäksi ensihoidon ja päivystysten työmäärä voi pienentyä, jolloin resursseja voidaan kohdentaa paremmin hätätilapotilaiden hoitoon. Tutkimuksen mukaan PHTA-palvelua olisi mahdollista hyödyntää ainakin osittain jo nykyisisillä palvelurakenteilla.

Viimeksi päivitetty: 26.4.2022