Kognitiivisen suorituskyvyn muutos ja siihen liittyvät tekijät
yleisväestössä ja skitsofreniassa varhaisessa keski-iässä. Pohjois-Suomen vuoden
1966 syntymäkohorttitutkimus

Kognitio tarkoittaa sitä, kuinka ihminen saa, käyttää, varastoi, välittää ja kehittää tietoa. Kognitiivisen suoriutumisen muutosta ja sitä ennustavia tekijöitä varhaisessa keski-iässä yleisväestössä on tutkittu vähän. Skitsofreniaa sairastavien henkilöiden kognitiivisen suoriutumisen muutosta ennustavia tekijöitä ei ole aiemmin tutkittu. Tämä väitöstyö käsittelee yleisväestön ja skitsofreniaa sairastavien henkilöiden kognitiivisten toimintojen muutosta ja siihen liittyviä tekijöitä varhaisessa keski-iässä ikävuosien 34 ja 43 välillä. Aineistona on Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti, joka on valikoimaton yleisväestöön pohjautuva syntymäkohortti.

Väitöstutkimuksen perusteella kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen ei ollut skitsofreniaa sairastavilla suurempaa verrattuna yleisväestöön, joskin kognitiivisen suoriutumisen lähtötaso oli skitsofrenia-aineistossa alempi. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että heikko nuoruusiän koulumenestys ennustaa kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemistä varhaisessa keski-iässä.

Yleisväestössä miessukupuoli, heikompi koulumenestys peruskoulussa, painoindeksin nousu ja lapsettomuus olivat yhteydessä kielellisen muistisuoriutumisen heikkenemiseen. Heikompi koulumenestys peruskoulussa ja matala ammatillinen koulutus ja sosioekonominen asema liittyivät näönvaraisen muistisuoriutumisen heikkenemiseen ja vanhemmuus toiminnanohjauksellisten taitojen laskuun.

Skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä heikompi menestys peruskoulussa ennusti kognitiivisen suoriutumisen heikkenemistä kielellisen ja näönvaraisen muistin sekä toiminnanohjauksellisten taitojen osa-alueilla. Oireiden vakavuus ja toimintakyky sairastumisen jälkeen eivät liittyneet kognitiivisen suoriutumisen muutokseen.

Tutkimusaihetta ei ole aiemmin neuropsykologisesti selvitetty vastaavanlaisessa aineistossa. Myös yhdeksän vuoden seuranta-aika on työn vahvuus. Aihe on tärkeä ja yhteiskunnallisesti merkityksellinen, sillä Suomessa skitsofreniaa sairastaa yli 50 000 henkilöä, ja sairauden esiintyvyys Pohjois-Suomen alueella on muuta maata korkeampi, jopa 1,8 %.

Väitöstutkimus ei ainoastaan tuo uutta ja tärkeää tietoa skitsofrenian kulkuun liittyvistä tekijöistä, vaan selvittää myös ikääntymisen tuomia muutoksia kognitiivisissa toiminnoissa yleisväestössä suhteellisen pitkän seuranta-ajan kuluessa. Lisäksi tämän tutkimuksen tuloksilla on kliinistä merkitystä erityisesti kehitettäessä asianmukaisia neuropsykologisia interventiomenetelmiä keski-ikäisille skitsofreniaa sairastaville henkilöille. Väitöstyö muokkaa perinteistä käsitystä kognitiivisten toimintojen heikentymisestä skitsofreniassa. Tämä tutkimus tuo myös toivoa, sillä skitsofrenia ei vaikuta olevan keski-iässä kognitiivista toimintakykyä merkitsevästi heikentävä sairaus. Tämä tulos tukee moderneja löydöksiä psykoottisten häiriöiden yksilöllisestä luonteesta ja sairauteen liittyvistä hoito- ja ehkäisymahdollisuuksista.