Kohti oikeudenmukaista esiopetusta Namibian maaseudulla
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopisto, sali L2, etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/64391913360?pwd=TWk5VUw4RmhMaHRpbWZ6WVpXbEtKQT09
Väitöksen aihe
Kohti oikeudenmukaista esiopetusta Namibian maaseudulla
Väittelijä
Kasvatustieteen maisteri Marika Matengu
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden tiedekunta, Koulutus, moninaisuus, globalisaatio ja etiikka
Oppiaine
Kasvatustiede
Vastaväittäjä
Professori Corinne Meier, Etelä-Afrikan yliopisto
Kustos
Professori emerita Riitta-Liisa Korkeamäki, Oulun yliopisto
Kohti oikeudenmukaista esiopetusta Namibian maaseudulla
Väitöskirjassa tarkastellaan esiopetusta Afrikan sosiokulttuurisesti monimuotoisissa maaseutukonteksteissa oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on tutkia, millainen esiopetus olisi merkityksellistä erityisesti Namibian opetuksellisesti syrjäytyneissä maaseutukonteksteissa.
Tutkimuksessa kysytään, mikä on ominaista merkitykselliselle esiopetukselle marginaalisissa konteksteissa. Tutkimuksessa lähestytään opetuksellisen syrjäytymisen monitasoista ilmiötä järjestelmien näkökulmasta soveltamalla sosiokulttuurisia teorioita ja laadullista tapaustutkimusta esikoululaisten opetuksellisten haasteiden ja mahdollisuuksien tutkimukseen. Haastatteluihin ja ryhmäkeskusteluihin osallistui koulutuspoliittisia toimijoita, opettajia ja vanhempia. Aineistoa kerättiin kolmesta opetuksellisesti syrjäytyneestä yhteisöstä ryhmäkeskusteluilla, valokuvilla, videoilla, muistiinpanoin sekä asiakirjoja tutkimalla. Tutkimusaineisto analysoitiin temaattisesti käyttäen sekä induktiivista että deduktiivista analyysiä.
Tulokset ilmensivät opetuksellista syrjäytymistä monitahoisena, sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuvana sekä yksilöllisesti koettuna ilmiönä. Tulokset avaavat kolme näkökulmaa merkityksellisestä esiopetuksesta marginaalisissa konteksteissa.
Ensiksi tutkimus korostaa sosiokulttuuristen olosuhteiden tuntemusta ja tunnustamista sekä huomioimista koulutuspolitiikan suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana. Toiseksi tutkimus korostaa vanhempien osallisuuden merkitystä oikeudenmukaisempien esiopetusmallien- ja käytäntöjen kehittämisessä. Opetus, joka valmistaa lapsia moderniin maailmaan sekä joustavaan liikkumiseen perinteisten yhteisöjen ja modernin yhteiskunnan välillä, näyttäytyy merkityksellisenä vanhemmille heidän koulu- ja elämänkokemuksiensa johdosta. Kolmas näkökulma painottaa poliittista, institutionaalista ja yksilön tavoitteellisuutta ja tahtotilaa merkityksellisemmän ja oikeudenmukaisemman esiopetuksen aikaansaamisessa.
Tässä tutkimuksessa kuvatun mallin toivotaan olevan avuksi niille, joiden tavoitteena on laadukas esiopetus syrjäytyneissä konteksteissa.
Tutkimuksessa kysytään, mikä on ominaista merkitykselliselle esiopetukselle marginaalisissa konteksteissa. Tutkimuksessa lähestytään opetuksellisen syrjäytymisen monitasoista ilmiötä järjestelmien näkökulmasta soveltamalla sosiokulttuurisia teorioita ja laadullista tapaustutkimusta esikoululaisten opetuksellisten haasteiden ja mahdollisuuksien tutkimukseen. Haastatteluihin ja ryhmäkeskusteluihin osallistui koulutuspoliittisia toimijoita, opettajia ja vanhempia. Aineistoa kerättiin kolmesta opetuksellisesti syrjäytyneestä yhteisöstä ryhmäkeskusteluilla, valokuvilla, videoilla, muistiinpanoin sekä asiakirjoja tutkimalla. Tutkimusaineisto analysoitiin temaattisesti käyttäen sekä induktiivista että deduktiivista analyysiä.
Tulokset ilmensivät opetuksellista syrjäytymistä monitahoisena, sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuvana sekä yksilöllisesti koettuna ilmiönä. Tulokset avaavat kolme näkökulmaa merkityksellisestä esiopetuksesta marginaalisissa konteksteissa.
Ensiksi tutkimus korostaa sosiokulttuuristen olosuhteiden tuntemusta ja tunnustamista sekä huomioimista koulutuspolitiikan suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana. Toiseksi tutkimus korostaa vanhempien osallisuuden merkitystä oikeudenmukaisempien esiopetusmallien- ja käytäntöjen kehittämisessä. Opetus, joka valmistaa lapsia moderniin maailmaan sekä joustavaan liikkumiseen perinteisten yhteisöjen ja modernin yhteiskunnan välillä, näyttäytyy merkityksellisenä vanhemmille heidän koulu- ja elämänkokemuksiensa johdosta. Kolmas näkökulma painottaa poliittista, institutionaalista ja yksilön tavoitteellisuutta ja tahtotilaa merkityksellisemmän ja oikeudenmukaisemman esiopetuksen aikaansaamisessa.
Tässä tutkimuksessa kuvatun mallin toivotaan olevan avuksi niille, joiden tavoitteena on laadukas esiopetus syrjäytyneissä konteksteissa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024