Kolme esseetä hedge-rahastojen menestyksestä

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Arina-sali (TA 105)

Väitöksen aihe

Kolme esseetä hedge-rahastojen menestyksestä

Väittelijä

Kauppatieteiden maisteri Pekka Tolonen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, rahoitus

Oppiaine

Rahoitus

Vastaväittäjä

Professori Timo Korkeamäki, Hanken School of Economics, Helsinki

Kustos

Dosentti Hannu Kahra, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, rahoituksen yksikkö

Lisää tapahtuma kalenteriin

Kolme esseetä hedge-rahastojen menestyksestä

Suojarahastosijoittajat käyttävät sijoituspäätöstensä tukena useiden eri kaupallisten tietokantojen sisältämää informaatiota rahastojen aikaisemmasta toiminnasta. Kaupalliset tietokannat muodostavat samalla keskeisen tutkimusaineiston myös akateemisella puolella. Väitöstutkimuksessa muodostetaan yhdistelmäaineisto keskeisimmistä kaupallisista rahastotietokannoista ja analysoidaan tietokannoissa olevien sisällöllisten poikkeamien ja eroavaisuuksien vaikutusta tärkeimpiin suojarahastoista esitettyihin aikaisempiin tutkimustuloksiin. Nämä koskevat muun muassa suojarahastojen tuottavuutta, sen ajallista jatkuvuutta sekä rahastokohtaisten ominaispiirteiden ja tuottavuuden välistä riippuvuutta. Aikaisempien tutkimusten tuloksissa havaitut erot selittyvät paljolti tietokantojen eroavaisuuksilla koskien niiden kattavuutta toimintansa jo lopettaneiden rahastojen suhteen sekä markkina-arvoa kuvaavan aineiston määrässä ja laadussa. Suojarahastoja käsittelevässä tutkimuksessa tulisikin jatkossa käyttää väitöstutkimuksessa muodostetun yhdistelmäaineiston kaltaista lähdeaineistoa.

Osana väitöstutkimusta analysoidaan myös suojarahastoihin sijoitettaessa kohdattavien rajoitteiden vaikutuksia. Päähuomio on koko- ja lunastusrajoitteissa, joiden havaitaan heikentävän sijoittajan mahdollisuutta hyödyntää suojarahaston tuottavuutta. Tuoton ajallinen jatkuvuus rajoittuu pääasiassa pieniin rahastoihin ja on voimakkainta rahastoissa, joihin on liitetty vahvoja lunastusrajoitteita. Tutkimuksessa kuitenkin havaitaan rahaston aikaisemman menestyksen perusteella muodostettavan rahastosalkun muodostuvan kannattavaksi sijoituskohteeksi myös koko- ja lunastusrajoitteiden vaikutuksen huomioimisen jälkeen.

Väitöstutkimuksessa tutkitaan myös, missä määrin suojarahaston käyttämä velkarahoitus vaikuttaa sen tuottavuuteen. Tutkimuksessa havaitaan velkarahoitetun suojarahaston alisuoriutuvan vähemmän velkaiseen verrokkiinsa suhteutettuna. Tuottavuutta kasvattava vieraan pääoman vipuvaikutus ei yksin riitä nostamaan rahaston tuottavuutta vähemmän velkaisen vastinparinsa tuottavuuden tasolle velkarahan mukanaan tuoman lisäepävarmuuden huomioon ottamisen jälkeen.
Viimeksi päivitetty: 2.9.2014