Kontrolloitu satunnaistutkimus niskavetohoidon ajoituksesta

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/322350478

Väitöksen aihe

Kontrolloitu satunnaistutkimus niskavetohoidon ajoituksesta

Väittelijä

Hammaslääketieteen lisensiaatti, oikomishoidon erikoishammaslääkäri Johanna Julku

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Suun terveyden tutkimusyksikkö

Oppiaine

Hampaiston kehitys ja oikomisoppi

Vastaväittäjä

Professori David Rice, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori Pertti Pirttiniemi, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Niskavetohoito sopii Angle II-purennan varhaiseksi hoitomuodoksi

Hampaiston ahtaus tai purennan poikkeama, jossa alahammaskaari ja usein myös koko alaleuka sijaitsevat ylähammaskaareen nähden takana (Angle II-luokan purenta), ovat esiintyvyydeltään yleisimpiä oikomishoidon syitä. Angle II-luokan purentaa esiintyy pohjoismaisessa väestössä noin 15–20 %:lla ja vaikea-asteisena, suurta hoidon tarvetta aiheuttavana noin 5 %:lla väestössä.

Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia hampaiston, kasvojen luuston ja nielun ilmateiden muutoksia, kun niskavetohoidon ajoitusta muutettiin lapsilla, joilla oli Angle II-luokan purentavirhe. Lisäksi tavoitteena oli tutkia sukupuolen vaikutusta hoitotuloksen muutoksiin. Tulokset osoittivat, että hoidon ajoitus ja sukupuoli vaikuttivat hampaistollisiin muutoksiin, mutta eivät kasvojen luustollisiin muutoksiin. Hammaskaaret olivat varhaisen niskavetohoidon jälkeen pidempiä ja leveämpiä. Ero hammaskaarten leveydessä oli merkitsevä erityisesti varhain hoidetuilla pojilla.

Tämä tutkimus tukee aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan niskavetohoito ohjaa yläleuan kasvua ja parantaa leukojen välistä keskinäistä suhdetta ja alaleuan kasvu noudattaa sulkeutuvaa, eteenpäin suuntautuvaa kasvusuuntaa. Tällä tutkimuksella ei voitu osoittaa, että niskavetohoidolla olisi haitallisia vaikutuksia nielun ilmateiden rakenteisiin.

Suomessa terveyskeskuksissa oikomishoidossa olleiden määrä on viisinkertaistunut 1970-luvun tilanteesta ja tällä hetkellä paikkakunnasta riippuen tietyissä ikäluokissa 20–40 % lapsista kuuluu yhteiskunnan kustantaman oikomishoidon piiriin. Koska oikomishoito on usein pitkäkestoista ja vaatii säännöllisiä hoitokäyntejä, on oikomishoitojen kestolla ja oikealla ajoituksella suuri taloudellinen merkitys.

Oikomishoidon oikea ajoitus on jatkuva keskustelunaihe. Erityisesti käydään keskustelua siitä, onko varhainen, vaihduntahampaistossa tapahtuva oikomishoito perusteltua Angle II-luokan purennan hoidossa. Niskavetolaite on Suomessa yksi yleisimmin käytetyistä oikomishoitolaitteista ahtauden ja Angle II-luokan purennan varhaishoidoissa. Aiemmin on julkaistu vain muutamia pitkittäisiä, kontrolloituja seurantatutkimuksia, joissa tarkastellaan niskavetohoidon vaikutusta ja ajoitusta lapsilla, joilla on Angle II-luokan purenta.

Tulosten perusteella voitiin todeta, että niskaveto vaikuttaa pääasiassa hampaistoon ja vähemmässä määrin leukojen rakenteisiin. Varhaishoitoryhmän hoitoaika osoittautui vaikutuksiltaan tehokkaammaksi erityisesti varhain hoidettujen poikien hampaistomuutoksien osalta. Väitöskirjatutkimuksen perusteella todetaan, että niskavetohoitoa voidaan suositella Angle II-purennan varhaishoidon hoitomuodoksi. Hoidon ajoitusta ei määritä niinkään potilaan ikä, vaan yksilöllinen kasvu ja kehitys.
Viimeksi päivitetty: 15.4.2020