Korpusavusteinen diskurssianalyysi japaninsuomalaisten kielipuheesta

Tutkin väitöskirjassani, minkälaisia rooleja ja tehtäviä japaninsuomalaiset antavat eri kielille - suomelle, japanille ja englannille. Tutkimukseni osoittaa, että liikkuvaisella nykysiirtolaisella kielten työnjaot ovat melko selkeitä. Suomi on tunteiden ilmaisun kieli, mutta muut kielet saavat selkeästi enemmän välineellisiä tehtäviä.

Aineistona tutkimuksessa on japaninsuomalaisten haastatteluja ja parikeskusteluja, jotka on analysoitu korpusavusteisen diskurssianalyysin menetelmällä. Työn taustalla vaikuttavat teoriat siirtolaisuudesta, monikielisyydestä sekä kieli-identiteeteistä ja -ideologioista.

Analyysissa kävi ilmi, että japaninsuomalaisten kielellinen tilanne vaikuttaa diskursseihin: ensinnäkin muuttuvaisessa elämäntilanteessa myös käsitykset kielistä muuttuvat. Toiseksi kuitenkin kielen - erityisesti suomen kielen - merkitys yksilölle pysyy muuttumattomana, vaikka muutetaan tuhansien kilometrien päähän Suomesta.