Koulutusinterventioiden vaikuttavuus suun terveydenhuollon ammattilaisten opiskelijaohjausosaamiseen kliinisessä harjoittelussa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Leena Palotie -sali 101A (Aapistie 5 A)
Väitöksen aihe
Koulutusinterventioiden vaikuttavuus suun terveydenhuollon ammattilaisten opiskelijaohjausosaamiseen kliinisessä harjoittelussa
Väittelijä
Terveystieteiden maisteri Anna-Leena Keinänen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Hoitotiede
Vastaväittäjä
Professori Hannele Turunen, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta
Kustos
Professori Kristina Mikkonen, Oulun yliopisto, lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta
Ohjaajakoulutusta tarvitaan suun terveydenhuollon ammattilaisten opiskeljaohjausosaamisen kehittämiseksi
Suun terveydenhuollon koulutusrakenteiden muutokset edellyttävät suun terveydenhuollon ammattilaisilta enenevissä määrin opiskelijaohjausosaamista. Ohjaajakoulutusta tarvitaan opiskelijoita ohjaaville ja heidän kanssaan työskenteleville suun terveydenhuoltoalan ammattilaisille.
TtM Anna-Leena Keinäsen väitöstutkimuksessa selvitettiin ohjaajakoulutusten vaikuttavuutta hammaslääkäreiden ja suuhygienistien opiskelijaohjausosaamiseen kliinisessä harjoittelussa. Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että suurin osa suun terveydenhuollon ammattilaisista eivät olleet suorittaneet ohjaajakoulutusta.
Väitöstutkimuksessa suunniteltiin ja kehitettiin kaksi ohjaajakoulutusta hammaslääkäreille ja suuhygienisteille. Toinen näistä oli Blended learning -koulutus, jossa sulautuvassa oppimisessa yhdistyvät sekä verkko- että kasvokkain tapahtuva opetus, ja toinen oli verkkokoulutus. Vertailuryhmänä toimi sopimusterveyskeskuksissa työskentelevät hammaslääkärit ja suuhygienistit, jotka eivät olleet suorittaneet ohjaajakoulutusta.
Väitöstutkimuksen mukaan molemmat ohjaajakoulutukset kehittivät opiskelijaohjausosaamista ohjaajan motivaatiossa, ohjauksen tavoitteellisuudessa ja reflektiivisessä ohjauskeskustelussa kontrolliryhmään verrattuna. Lisäksi blended learning -koulutus kehitti opiskelijaohjausosaamista työyksikön ohjauskäytännöissä ja opiskelijalähtöisessä arvioinnissa sekä verkkokoulutus kehittävän palautteen antamisessa kontrolliryhmään verrattuna. Blended learning -ja verkkokoulutusta verrattaessa oli eroa kehittävän palautteen antamisessa, joka blended learning -koulutuksessa arvioitiin korkeammalle.
Väitöstutkijan mukaan blended learning -koulutusta voidaan suositella suun terveydenhuollon ammattilaisille syventävänä moniammatillisena ohjaajakoulutuksena huomioiden myös kokeneemmat opiskelijaohjaajat. Verkkokoulutusta voidaan suositella suun terveydenhuollon ammattilaisille peruskoulutuksena opiskelijaohjaajille ja opiskelijoiden kanssa tekemisissä oleville. Lisäksi verkkokoulutusta suositellaan heille, jotka haluavat ottaa enemmän vastuuta omasta oppimista teknologian avulla ajasta ja maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta.
Väitöstutkimus tuotti uutta tietoa suun terveydenhuollon ammattilaisille kehitetyistä ohjaajakoulutuksista, joilla voidaan vahvistaa ja kehittää suun terveydenhuollon ammattilaisten opiskelijaohjausosaamista. Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten opiskelijaohjauksen kehittämisessä, koulutuksessa sekä harjoittelupaikan ja oppilaitosten välisessä yhteistyössä.
TtM Anna-Leena Keinäsen väitöstutkimuksessa selvitettiin ohjaajakoulutusten vaikuttavuutta hammaslääkäreiden ja suuhygienistien opiskelijaohjausosaamiseen kliinisessä harjoittelussa. Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että suurin osa suun terveydenhuollon ammattilaisista eivät olleet suorittaneet ohjaajakoulutusta.
Väitöstutkimuksessa suunniteltiin ja kehitettiin kaksi ohjaajakoulutusta hammaslääkäreille ja suuhygienisteille. Toinen näistä oli Blended learning -koulutus, jossa sulautuvassa oppimisessa yhdistyvät sekä verkko- että kasvokkain tapahtuva opetus, ja toinen oli verkkokoulutus. Vertailuryhmänä toimi sopimusterveyskeskuksissa työskentelevät hammaslääkärit ja suuhygienistit, jotka eivät olleet suorittaneet ohjaajakoulutusta.
Väitöstutkimuksen mukaan molemmat ohjaajakoulutukset kehittivät opiskelijaohjausosaamista ohjaajan motivaatiossa, ohjauksen tavoitteellisuudessa ja reflektiivisessä ohjauskeskustelussa kontrolliryhmään verrattuna. Lisäksi blended learning -koulutus kehitti opiskelijaohjausosaamista työyksikön ohjauskäytännöissä ja opiskelijalähtöisessä arvioinnissa sekä verkkokoulutus kehittävän palautteen antamisessa kontrolliryhmään verrattuna. Blended learning -ja verkkokoulutusta verrattaessa oli eroa kehittävän palautteen antamisessa, joka blended learning -koulutuksessa arvioitiin korkeammalle.
Väitöstutkijan mukaan blended learning -koulutusta voidaan suositella suun terveydenhuollon ammattilaisille syventävänä moniammatillisena ohjaajakoulutuksena huomioiden myös kokeneemmat opiskelijaohjaajat. Verkkokoulutusta voidaan suositella suun terveydenhuollon ammattilaisille peruskoulutuksena opiskelijaohjaajille ja opiskelijoiden kanssa tekemisissä oleville. Lisäksi verkkokoulutusta suositellaan heille, jotka haluavat ottaa enemmän vastuuta omasta oppimista teknologian avulla ajasta ja maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta.
Väitöstutkimus tuotti uutta tietoa suun terveydenhuollon ammattilaisille kehitetyistä ohjaajakoulutuksista, joilla voidaan vahvistaa ja kehittää suun terveydenhuollon ammattilaisten opiskelijaohjausosaamista. Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten opiskelijaohjauksen kehittämisessä, koulutuksessa sekä harjoittelupaikan ja oppilaitosten välisessä yhteistyössä.
Viimeksi päivitetty: 29.11.2023