Kuinka oppimisanalytiikan käyttöönotto toteutetaan toimijuuslähtöisesti korkeakoulussa. Eri sidosryhmien näkökulmia
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun Puhelin -sali (L5), Linnanmaan kampus
Väitöksen aihe
Kuinka oppimisanalytiikan käyttöönotto toteutetaan toimijuuslähtöisesti korkeakoulussa. Eri sidosryhmien näkökulmia
Väittelijä
Kasvatustieteen maisteri Anceli Kaveri
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Oppiminen ja oppimisprosessit
Oppiaine
Kasvatuspsykologia
Vastaväittäjä
Professori Tobias Ley, Kremsin täydennyskoulutusyliopisto (UWK), Itävalta
Kustos
Professori Hanni Muukkonen, Oulun yliopisto
Oppimisanalytiikka eri tasoilla: opiskelijat, henkilöstö ja korkeakoulun käytännöt
Digitaalisia työkaluja, kuten oppimisanalytiikan näkymiä, käytetään yhä enemmän korkeakouluissa opiskelijoiden opintojen tukena. Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan opiskelijatiedon hyödyntämistä siten, että opintojen etenemisestä muodostuu selkeä ja visuaalinen kokonaiskuva. Tavoitteena on tukea opiskelijoita opintojen suunnittelussa ja seurannassa. Vaikka työkalut tarjoavat uusia mahdollisuuksia, ei ole selvää, miten hyvin ne tukevat opiskelijoiden toimijuutta eli heidän kykyään ottaa aktiivinen rooli opinnoissaan. Monet järjestelmät tarjoavat tietoa, mutta eivät aina tavoilla, jotka tukevat ymmärrystä, reflektiota tai päätöksentekoa. Korkeakoulut ovat myös monimutkaisia ympäristöjä, joissa eri toimijoilla on erilaisia odotuksia ja vastuita, mikä tekee työkalujen kehittämisestä ja käyttöönotosta haastavaa.
Tässä väitöskirjassa tarkastellaan, miten oppimisen tukemiseen kehitettyjä oppimisanalytiikan näkymiä voidaan suunnitella ja ottaa käyttöön tavoilla, jotka tukevat opiskelijoiden toimijuutta. Tutkimus selvittää, miten opiskelijat käyttävät työkalua ja miten kehittäjät sekä henkilöstö kokevat sen kehittämisen ja käyttöönoton. Tutkimus toteutettiin suomalaisessa korkeakoulussa 127 osallistujan aineistolla hyödyntäen haastatteluja ja kyselyjä.
Tulokset osoittavat, että oppimisanalytiikka voi tukea toimijuutta silloin, kun tieto esitetään selkeästi ja opiskelijat kokevat ymmärtävänsä sitä. Kehittäjät kuvasivat, että suunnittelua ohjasivat tulkinnat opiskelijoiden tarpeista sekä käytännölliset ja tekniset rajoitteet. Henkilöstö korosti selkeää viestintää, yhteisiä tavoitteita ja vastuiden määrittelyä, jotta työkalut saadaan osaksi arjen käytäntöjä. Organisaatiotasolla haasteita toivat erityisesti vastuiden epäselvyys ja pirstaleiset prosessit. Väitöskirja esittelee periaatteita, joiden avulla oppimisanalytiikkaa voidaan kehittää ja ottaa käyttöön tavoilla, jotka tukevat opiskelijoiden toimijuutta ja edistävät läpinäkyviä ja pedagogisesti perusteltuja käytäntöjä.
Tässä väitöskirjassa tarkastellaan, miten oppimisen tukemiseen kehitettyjä oppimisanalytiikan näkymiä voidaan suunnitella ja ottaa käyttöön tavoilla, jotka tukevat opiskelijoiden toimijuutta. Tutkimus selvittää, miten opiskelijat käyttävät työkalua ja miten kehittäjät sekä henkilöstö kokevat sen kehittämisen ja käyttöönoton. Tutkimus toteutettiin suomalaisessa korkeakoulussa 127 osallistujan aineistolla hyödyntäen haastatteluja ja kyselyjä.
Tulokset osoittavat, että oppimisanalytiikka voi tukea toimijuutta silloin, kun tieto esitetään selkeästi ja opiskelijat kokevat ymmärtävänsä sitä. Kehittäjät kuvasivat, että suunnittelua ohjasivat tulkinnat opiskelijoiden tarpeista sekä käytännölliset ja tekniset rajoitteet. Henkilöstö korosti selkeää viestintää, yhteisiä tavoitteita ja vastuiden määrittelyä, jotta työkalut saadaan osaksi arjen käytäntöjä. Organisaatiotasolla haasteita toivat erityisesti vastuiden epäselvyys ja pirstaleiset prosessit. Väitöskirja esittelee periaatteita, joiden avulla oppimisanalytiikkaa voidaan kehittää ja ottaa käyttöön tavoilla, jotka tukevat opiskelijoiden toimijuutta ja edistävät läpinäkyviä ja pedagogisesti perusteltuja käytäntöjä.
Luotu 12.2.2026 | Muokattu 13.2.2026