Laadunhallintajärjestelmien ja akkreditoinnin merkitys potilasturvallisuudelle ja terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvoinnille - Pohjoismainen näkökulma potilasturvallisuuteen ja työhyvinvointiin

Sairaaloiden laatujärjestelmät näyttävät parantavan potilasturvallisuutta ja hoidon laatua, mutta niiden vaikutukset henkilöstön työhyvinvointiin ovat ristiriitaisia. Osa työntekijöistä kokee laatujärjestelmien tukevan työn sujuvuutta, kun taas osa pitää niitä hallinnollisena lisäkuormituksena.

Terveydenhuollossa on viime vuosikymmeninä otettu käyttöön erilaisia laatujärjestelmiä ja kansainvälisiä akkreditointiohjelmia, joiden tavoitteena on parantaa hoidon laatua, yhdenmukaistaa toimintatapoja ja lisätä potilasturvallisuutta. Vaikka niiden käyttö on yleistynyt maailmanlaajuisesti, niiden vaikutuksista henkilöstön hyvinvointiin ja työympäristöön on ollut niukasti tutkimustietoa.

Tässä väitöskirjassa tarkasteltiin sairaaloiden laatujärjestelmien vaikutuksia työhyvinvointiin ja potilasturvallisuuteen kolmesta näkökulmasta. Tutkimus koostui kansainvälisestä systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta, laadullisesta tutkimuksesta suomalaisessa yksityissairaalassa sekä valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta suomalaisissa kirurgisissa sairaaloissa.

Tulokset osoittivat, että laatujärjestelmät voivat tukea potilasturvallisuutta erityisesti selkeyttämällä toimintaprosesseja, lisäämällä henkilöstön koulutusta ja vahvistamalla turvallisuuskulttuuria. Samalla niiden käyttöönotto voi kuitenkin lisätä dokumentointia, raportointia ja muita hallinnollisia tehtäviä. Vaikutukset henkilöstön työhyvinvointiin riippuivat erityisesti siitä, miten järjestelmät oli toteutettu ja kuinka hyvin henkilöstö osallistui niiden kehittämiseen.

Tutkimuksen perusteella laatujärjestelmät eivät yksin takaa parempaa työhyvinvointia tai turvallisempaa hoitoa. Parhaimmillaan ne tarjoavat rakenteita laadun kehittämiseen, mutta niiden onnistuminen edellyttää henkilöstön osallistamista, tarkoituksenmukaista johtamista ja sitä, että järjestelmät tukevat käytännön potilastyötä eivätkä lisää tarpeetonta byrokratiaa.

Väitöskirja tuottaa uutta tietoa siitä, miten laatujärjestelmät vaikuttavat terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksiin ja sairaaloiden toimintaan. Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaatioissa, jotka suunnittelevat laatujärjestelmien käyttöönottoa tai kehittämistä.