Lämpökamerakuvantamisen käyttö valtimoverenkiertohäiriöpotilaiden diagnostiikassa ja seurannassa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 1, etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/62348331800?pwd=K1NGMG9kbkhFRjVqb2hmWDFlbE4vZz09
Väitöksen aihe
Lämpökamerakuvantamisen käyttö valtimoverenkiertohäiriöpotilaiden diagnostiikassa ja seurannassa
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Arjaleena Ilo
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Medical Research Center Oulu
Oppiaine
Verisuonikirurgia
Vastaväittäjä
Professori Maarit Venermo, Helsingin yliopistollinen sairaala
Kustos
Dosentti Matti Pokela, Oulun yliopistollinen sairaala
Lämpökamerakuvantaminen soveltuu diabeetikon jalan seurantaan
Iholämpötilan puolierot ja paikalliset vaihtelut ovat merkittävimmät seikat, jotka viittaavat poikkeaviin löydöksiin jalkaterän lämpökamerakuvassa. Diabeetikon seurannassa on yleisesti käytössä yksittäisten pistemäisten lämpötilojen mittaus. Lämpökamera havaitsee jalassa esiintyvien lämpötilojen paikalliset erot laajemmin, jolloin vielä oireettomatkin ihon lämpötilaan vaikuttavat taudinkuvat, kuten tulehdukset voidaan havaita aikaisemmin.
Diabetes ja siihen liittyvät jalkaongelmat ovat merkittävä kansanterveydellinen haitta ja aiheuttavat isoimman osan diabeetikoiden sairaalahoitoa vaativista käynneistä. Myös ateroskleroosi on yleistyvä kansantauti väestön ikääntyessä ja alaraajojen tukkiva valtimokovettumatauti yksi ateroskleroosin kolmesta tavallisimmasta ilmenemismuodosta. Alaraajojen valtimokovettumatauti tunnetaan kuitenkin huonommin kuin sepelvaltimo- ja aivovaltimotauti ja tämä heikentää taudin diagnostiikkaa ja hoitoa sekä riskitekijöiden hallintaa.
Tutkimusten tarkoitus on selvittää lämpökameran käyttöä kliinisessä työssä verenkiertohäiriöpotilailla verrattuna perinteisiin verenkierron tutkimusmenetelmiin.
Väitöskirjassa todettiin ihon lämpötilan puolierot ja paikalliset vaihtelut olevan merkittävimmät seikat, jotka viittaavat poikkeaviin löydöksiin sekä diabeetikoilla että ateroskleroosipotilailla. Onnistuneen verenkierron palauttamisen jälkeen lämpötilaerot tasoittuvat ja puoliero pienenee seurannan aikana. Sokeritautiin liittyvä neuropatia nostaa selkeästi ihon lämpötilaa. Ja yllättäen vaikka varvaspaine tai kudoksen happipitoisuus laskevat verenkiertohäiriöpotilailla, nousee ihon lämpötila merkitsevästi. Myös haava ilman tulehdusta nostaa ihon lämpötilaa. Yksilöllinen ihon lämpötilan vaihtelu on kuitenkin suurta ja yksittäistä kuvausta voidaan suosittaa käytettävän muiden tutkimusmenetelmien tukena.
Diabetes ja siihen liittyvät jalkaongelmat ovat merkittävä kansanterveydellinen haitta ja aiheuttavat isoimman osan diabeetikoiden sairaalahoitoa vaativista käynneistä. Myös ateroskleroosi on yleistyvä kansantauti väestön ikääntyessä ja alaraajojen tukkiva valtimokovettumatauti yksi ateroskleroosin kolmesta tavallisimmasta ilmenemismuodosta. Alaraajojen valtimokovettumatauti tunnetaan kuitenkin huonommin kuin sepelvaltimo- ja aivovaltimotauti ja tämä heikentää taudin diagnostiikkaa ja hoitoa sekä riskitekijöiden hallintaa.
Tutkimusten tarkoitus on selvittää lämpökameran käyttöä kliinisessä työssä verenkiertohäiriöpotilailla verrattuna perinteisiin verenkierron tutkimusmenetelmiin.
Väitöskirjassa todettiin ihon lämpötilan puolierot ja paikalliset vaihtelut olevan merkittävimmät seikat, jotka viittaavat poikkeaviin löydöksiin sekä diabeetikoilla että ateroskleroosipotilailla. Onnistuneen verenkierron palauttamisen jälkeen lämpötilaerot tasoittuvat ja puoliero pienenee seurannan aikana. Sokeritautiin liittyvä neuropatia nostaa selkeästi ihon lämpötilaa. Ja yllättäen vaikka varvaspaine tai kudoksen happipitoisuus laskevat verenkiertohäiriöpotilailla, nousee ihon lämpötila merkitsevästi. Myös haava ilman tulehdusta nostaa ihon lämpötilaa. Yksilöllinen ihon lämpötilan vaihtelu on kuitenkin suurta ja yksittäistä kuvausta voidaan suosittaa käytettävän muiden tutkimusmenetelmien tukena.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024